Pekka Suomela

Blogi: Koronakriisi korostaa huoltovarmuuden arvoa

Kaivosteollisuus vauhdittaa osaltaan kotimaisen mineraaliklusterin vahvistumista. Vahojen teollisuusklusterien merkitys korostuu kriisissä, kun globaalit toimitusketjut häiriintyvät.

Koronakriisi on osoittanut hurjalla tavalla globaalien toimitusketjujen haavoittuvuuden. Nyt nähty häiriö on ainutlaatuinen eikä vastaavia toivottavasti synny nopeasti sen jälkeen, kun aikanaan nousemme tästä jaloillemme.

Koronaa selvästi pienemmätkin häiriöt voivat kuitenkin osua voimakkaasti yhteiskuntaan. Monien mineraalien tuotanto on yllättävän keskittynyttä, eikä korvaavien raaka-ainelähteiden löytäminen ole välttämättä helppoa, jos toimitukset katkeavat.

Siksi kotimaisella kaivosteollisuudella on tärkeä rooli myös huoltovarmuuden varmistajana. Kaivostuotteita tarvitaan muun muassa maanviljelykseen ja vedenpuhdistukseen. Ilman kaivoksia ei olisi ruostumatonta terästä, joka helpottaa hyvän hygienian ylläpitämistä leikkaussaleissa ja suurkeittiöissä. Kaivokset ovat välttämättömiä aurinkopaneeleiden, akkujen ja muun ilmastoystävällisen teknologian tuottamiseksi.

Mineraaliklusteri laajenee

Monia edellä mainittuja asioita myös valmistetaan Suomessa. Mineraaliklusterimme on ollut jo pitkään keskeinen hyvinvoinnin tuoja, johon on kuulunut muun muassa kaivoksia, kone- ja laitetoimittajia, metallinjalostajia ja vahvaa tutkimusosaamista. Klusteri on syntynyt aikanaan kaivosten ympärille.

Monet kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että vahvat klusterit vetävät uusia toimijoita ja vahvoissa klusterissa toimivat yritykset kasvavat muita nopeammin ja innovatiivisemmin. Juuri tähän on perustunut myös suomalaisen mineraaliklusterin kansainvälinen menestys. Pienestä Suomesta on kasvanut omalla alallaan merkittäviä toimijoita siksi, että maahan on rakentunut monipuolista osaamista.  

Sama positiivinen ilmiö tuottaa uutta edelleen. Useat hankkeet akkukemikaalien valmistamiseksi osoittavat, että elinvoimainen mineraaliklusteri monipuolistuu jatkossakin. Näin maahan syntyy lisää työtä, hyvinvointia ja kriisinkestävyyttä.

Joudumme toki jatkossakin tuomaa raaka-aineita, joten täysin omavaraista Suomesta ei tule. Kaikissa olosuhteissa on kuitenkin tärkeää, että maassa on vahvoja teollisuusverkostoja. Silloin meillä on parhaat edellytykset menestyä niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina.

Kasvu koittaa kriisin jälkeen

Koko Ruotsi-Suomen teollinen kehitys alkoi 1600-luvulla rautaruukeista. Rautamalmi tuotiin nykyisen Suomen alueella toimineisiin ruukkeihin valtakunnan läntisestä osasta. Yli 400 vuoteen on mahtunut monta kriisiä, jotka ovat haavoittaneet toimialaa. Ala on kuitenkin noussut iskuista entistä vahvempana.

Niin käy nytkin. Korona osuu kovalla tavalla koko maailmaan ja samalla myös mineraaliklusteriin. Sekä Suomi että toimiala selviävät tästäkin iskusta kuten ovat selvinneet pahemmastakin.

Kaivosala keskittyy kriisinkin hetkellä uusien toimintatapojen kehittämiseen niin, että henkilöstömme, ympäristömme ja kilpailukykymme kehittyvät vahvemmiksi. Näin tuemme koko maata sekä kriisin hetkellä selviytymisessä että sen jälkeen alkavassa kasvussa.