Blogi: Viisikon uudet seikkailut

Suomen uusin hallitus toteuttaa pääministeri Sanna Marinin johdolla ohjelmaansa. Kyse ei ole Viisikon saunailloista taikka hallitusohjelman melko vaativia kaivoskirjauksia. Nostan sen sijaan esiin yhden hallitusohjelman kunnianhimoisimmista ja vaativimmista kokonaisuuksista. Kasvihuonepäästöt, fossiilisten vähentäminen ja vähähiilisyyden tiekartat. Miten tässä asemoituu teollisuus ja erityisesti kaivostoiminta?

Suomi pyrkii maailman ensimmäiseksi fossiilivapaaksi  hyvinvointiyhteiskunnaksi. Hallitusohjelman mukaan hallitus toimii tavalla, jonka seurauksena Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Tämä tehdään nopeuttamalla päästövähennystoimia ja vahvistamalla hiilinieluja. 

Teollisuuden kannalta tarkasteltuna hallituksen keinona  on yhteistoiminta hallituksen ja teollisuuden välillä.  Hallitusohjelman mukaan Suomeen laaditaan yhteistyössä toimialakohtaiset teollisuuden tiekartat vähähiilisyyteen, jotka sovitetaan yhteen uusien ilmastotoimien kanssa.

Työ- ja elinkeinoministeriön 28.1.2020 järjestämä tiekarttatyön väliseminaari päivitti tiekarttatyön tilannetta. Ministeri Mika Lintilä painotti, että hallituksen tavoite on poikkeuksellisen kunnianhimoinen. Koko EU liikkuu samaan suuntaan, kun komission julkaisema Green Deal alkaa konkretisoitua. Kysymys on ennen kaikkea energiasta, sen saatavuudesta ja hinnasta sekä prosessien kehittämisestä ja uudistamisesta. Ministeri Lintilä vertasi vähähiilitiekarttoja energiatehokkuussopimuksiin, joiden osalta Suomessa on hyviä kokemuksia ja myös tulokset ovat erinomaiset. Mutta samalla kysymys on myös raaka-aineiden saatavuudesta. Ministeri Lintilä korosti teknologisen osaamisen Suomelle tarjoamia mahdollisuuksia ja siis kädenjäljen merkitystä. Markkinanäkymät ovat valtavat.

Hallituksen ilmastokokouksessa helmikuun alussa puolestaan julkaistiin tiekartta, joka määrittelee kansakunnan ilmastotoimien valmistelun aikataulun ja tavoitteet sekä linjaa uusista hiilineutraaliutta tukevista toimista. Puhtaiden investointien vauhdittamiseksi hallitus on päättänyt alentaa teollisuuden sähköveron EU:n minimiin asteittain 2021 alkaen. Ratkaisu tukee teollisuuden sähköistymistä ja luo ennustettavuutta yrityksille, jotta yritykset uskaltavat investoida Suomeen. Kaivoksiahan tämä hallituksen linjaus ei tunnetusti koske  -  päinvastoin.

Kaivosteollisuuden osalta ilmastopäästöjen pienentäminen vaatii aikaa ja merkittäviä investointeja. Tämän vuoksi on tärkeää, että toiminnan edellytykset turvataan. Kaivospolitiikan tulisi olla uskottavaa, jotta investoinnit olisivat mahdollisia. Varsinainen kaivostoiminta voidaan jo nykyteknologialla muuttaa hiilivapaaksi ja tarvittaessa nopeastikin. Siihen tarvitaan voimaperäistä sähköistämistä sekä kuljetukseen uusia ratkaisuja. 

Miksi kaivosteollisuuden osalta ei sitten laadita omaa karttaa? Vastaus on toisaalta hallitusohjelman kirjauksissa mutta myös siitä, että teknologiateollisuuden tiekartassa haetaan koko arvoketjun vaikutusta. Kaivosteollisuus on tärkeässä roolissa, kun pohditaan teknologian ja laitteiden elinkaaren hiilijalanjälkeä. Hallituksen näkökulmasta kyse on myös kokonaisuuden hallinnasta – ei haluta liikaa hajanaisia yksittäiselvityksiä.

Aika näyttää, onko kasvu mahdollista ilman, että päästöt kasvavat. Asiantuntijat uskovat, että tällainen irtikytkentä on mahdollista.

Pekka Suomela
toiminnanjohtaja, Kaivosteollisuus ry

Teksti on julkaistu alunperin Materia-lehdessä