Geologi

Malminetsijät merkittäviä luontotiedon tuottajia

29.7.2020 klo 13.02
Malminetsintä yhdistetään useimmiten ainoastaan geologisen tiedon tuottamiseen. Geologisen tiedon lisäksi Suomessa toimivat malminetsintäyhtiöt tuottavat kuitenkin valtavia määriä arvokasta luontotietoa tutkimusalueiltaan. Kerätty luontotieto luovutetaan ympäristöhallinnon kansallisiin tietokantoihin kaikkien hyödynnettäväksi.

Kaivosviranomainen (TUKES) on kerännyt tietoa alan toimijoiden luontoselvityksiin käyttämistä euromääristä vuodesta 2013 lähtien. Vuosina 2013-2019 yhtiöt ovat käyttäneet yhteensä 14,3 miljoonaa euroa luontokartoitusten toteuttamiseen. Vuositasolla puhutaan siis miljoonista euroista (vuonna 2019 2.6 miljoonaa euroa).

Malminetsinnän toteuttaminen vaatii laajoja, yhtenäisiä alueita. Käytännössä tutkijat etenevät löydettyjen malmiviitteiden ja saatujen tutkimustulosten ohjaamina pitkiäkin matkoja maan pinnalla. Vastuullisessa etsintätyössä tutkimusalueiden ympäristö- ja luontoarvot selvitetään ennalta, ja ne huomioidaan tutkimustoimien suunnittelussa ja toteutuksessa. Mitä tarkempi luontotieto yhtiöillä on tutkimusalueelta käytössä, sitä tehokkaammin vähäisetkin haitalliset vaikutukset voidaan ehkäistä. Yksittäinen yhtiö voi tuottaa luontotietoa kymmenien tuhansien hehtaarien alalta.

Luontokartoituksilla pyritään saavuttamaan mahdollisimman tarkka, paikkansapitävä ja ajantasainen tieto tutkimusalueiden luontotyyppien, lajien ja vesistöjen tilasta. Kattavan perus- ja seurantatiedon pohjalta saadaan lisäksi yksityiskohtaista tietoa eri tutkimusmenetelmien vaikutuksista erilaisiin elinympäristöihin ja lajeihin pitkällä ja lyhyellä aikavälillä. Kerätty luontotieto toimii pohjana malminetsinnän hyvälle suunnittelulle ja toteutukselle. Tavoitteena on toteuttaa malminetsintä siten, ettei siitä aiheudu häiriöitä tutkimusalueen luontoarvoille. Kerättyä luontotietoa hyödynnetään yksityiskohtaisessa tutkimussuunnittelussa muun muassa ajoittamalla ja sijoittamalla toteutettavat tutkimustoimet ja alueelle kulkeminen luontoarvot huomioiden. Kerätyt luonto- ja seurantatiedot ohjaavat muun muassa tutkimusten toteutusajankohtia, asetettavia rajoituksia ja suojaetäisyyksiä sekä käytettävien tutkimusmenetelmien valintaa.

Tutkimuskohteina ovat tyypillisesti nisäkkäät, linnut, kalat, sammakkoeläimet, lepakot, simpukat ja hyönteiset.

Tyypillisesti tietoa kerätään tutkimusalueella elävien lajien esiintyvyydestä ja niille tärkeistä saalistus-, lisääntymis- ja levähdysalueista. Tutkimuskohteina ovat tyypillisesti nisäkkäät, linnut, kalat, sammakkoeläimet, lepakot, simpukat ja hyönteiset. Luonto- ja kasvillisuustyyppiselvitysten perusteella uhanalaiset ja herkät alueet voidaan ottaa huomioon malminetsinnän suunnittelussa tai jopa rajata tutkimustoiminnan ulkopuolelle. Yksityiskohtaisissa kasvillisuusselvityksissä keskitytään alueilla mahdollisesti esiintyvien harvinaisten ja uhanalaisten lajiesiintymien paikallistamiseen ja niiden elinympäristöjen turvaamiseen. Selvitysten ajoittaminen oikeaan aikaan on merkittävän tärkeää monen lajin havainnoinnin kannalta.

Lisäksi yhtiöt edistävät tutkimusalueidensa riistanhoitoa esimerkiksi osallistumalla riistakolmiolaskentoihin, asentamalla nuolukiviä, perustamalla riistapeltoja ja rajaamalla metsäkanalintujen soidinalueet tutkimustoiminnan ulkopuolelle soidinaikoina. Kosteikko- ja pienvesialueiden kartoittaminen ja parantaminen on osa monen yhtiön toimintaa. Luontoarvojen säilymistä tutkimusalueilla turvataan myös rakentamalla alueen lintulajeille pesäpönttöjä ja rakentamalla niille tekopesiä. Vesistöjen osalta tutkimukset keskittyvät yleensä pinta- ja pohjavesien laadun ja pinnankorkeuksien tarkkailuun. Osana vesistöselvityksiä kartoitetaan usein myös alueen piilevät, pohjaeläimet ja kasviplankton.

Suomessa toimivat yhtiöt ovat edelläkävijöitä luontoarvojen integroimisessa malminetsinnän suunnitteluun ja toteutukseen. Tämä tukee vahvasti myös kestävän kaivostoiminnan verkoston työtä eri sidosryhmien kanssa kehitteillä olevan malminetsinnän vastuullisuusjärjestelmän käyttöönotosta.

Malminetsijöiden luontotieto

Taulukko 1: Taulukkoon on koottu kolmen eri malminetsintäyhtiön toteuttamat luontokartoitukset v. 2010 - 2019