Malminetsintä

Malminetsintämenetelmät kehittyvät

26.8.2020 klo 8.52
Malminetsintämenetelmiä ja käytössä olevaa kalustoa kehitetään jatkuvasti, jotta voitaisiin löytää uusia mineraaliesiintymiä ja vastata raaka-aineiden kasvavaan kysyntään.

Malminetsintä ja uusien esiintymien löytyminen ovat kriittisessä osassa tulevaisuuden metallien saannin turvaamisessa. Maamme mineraalivarantojen sisältämät metallit mahdollistavat kehittyvän yhteiskunnan kasvun, siirtymisen vihreän teknologian käyttöön sekä vauhdittavat ilmastonmuutoksen vastaista kamppailua. Malminetsintä on koko mineraaliklusterin haastavin, tärkein ja kriittisin osa. Suomessa tähän asti toteutettu malminetsintä on globaalissa vertailussa (mm. Kanada ja Australia) hyvin vähäistä ja kallioperämme sisältämästä mineraalipotentiaalista on toistaiseksi tutkittu vain murto-osa.    

Kaivosteollisuus ry:n järjestämään ”Malminetsintämenetelmät nyt ja tulevaisuudessa” työpajaan osallistui kaivos- ja malminetsintäyhtiöiden edustajien lisäksi malminetsinnän palveluntarjoajien puolelta timanttikairauksen, geokemian näytteenoton, geofysiikan mittausten ja malminetsinnän tukipalveluja tuottavien yritysten edustajia. Tilaisuuden tavoitteena oli tuoda kaivos- ja malminetsintäyhtiöiden edustajat sekä malminetsinnän palveluntarjoajat saman pöydän ääreen keskustelemaan malminetsinnän tämänhetkisten menetelmien ja kaluston riittävyydestä ja soveltuvuudesta. Tilaisuudessa keskusteltiin myös siitä, miten menetelmiä ja kalustoa tulisi kehittää tulevaisuudessa, jotta malminetsintä olisi tehokasta ja alan tarvitsemien palvelujen saatavuus turvattaisiin.

Malminetsinnän volyymiin Suomessa pitkällä aikavälillä vaikuttavat mm. globaalit suhdanteet, metallihintojen muutokset, malminetsinnän rahoituksen saatavuus ja lyhyellä aikavälillä kenttätoimintojen kausiluonteisuus. Malminetsinnän keskittyminen kesä- tai talvikausiksi asettaa omat haasteet palveluntarjoajien kaluston käytettävyydelle ja henkilöstön työllistyvyydelle vuoden ympäri. Kaluston ja menetelmien käytettävyys haastavissa ja vaihtuvissa olosuhteissa sekä palvelujen laaja-alaisuus edesauttavat malminetsinnän palveluntarjoajien menestysmahdollisuuksia. Suomessa viime vuosina toteutuneet useiden kymmenien miljoonien arvoiset malminetsintäinvestoinnit ovat jo synnyttäneet uutta yritystoimintaa alalle. Malminetsinnän kokonaispotentiaalin tarvitsemaa palveluntarjontaa ei ole kuitenkaan vielä hyödynnetty tarpeeksi etenkään uusien ja ns. keveiden malminetsintämenetelmien osalta.

Suomesta on saatavilla laajoja tietoaineistoja liittyen maa- ja kallioperän tutkimuksiin. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) suorittamat perustutkimukset toimivat näiden perustana ja malminetsinnän suunnittelun yhtenä tietolähteenä. Aineistot täydentyvät yksityisten yhtiöiden suorittamien malminetsintätöiden kautta. Yhtiöt raportoivat malmietsintätyöt säännöllisesti kaivosviranomaiselle (TUKES) ja luovuttavat aineistonsa kansalliseen tietoarkistoon malminetsinnän päättyessä. Laajojen tietoaineistojen ja jo olemassa olevien näytemateriaalien tarkemmassa hyödyntämisessä nähdään mahdollisuuksia uusien analyysimenetelmien ja tietojenkeruumenetelmien kehittyessä.  Esimerkiksi keinoälyn hyödyntämisessä laajojen tietoaineistojen läpikäynnissä, mallinnuksessa ja validoinnissa ei tällä hetkellä ole vielä riittävästi kotimaista palveluntarjontaa.

Uudet kevyet menetelmät malminetsinnän alkuvaiheessa täydentävät jo käytössä olevia menetelmiä. Malminetsinnän tunnusteluvaiheessa hyödynnettävät kasvi-, turve -ja luminäytteenotto ovat muun muassa menetelmiä, joiden hyödynnettävyyttä malminetsinnässä on tutkittu Suomessa suhteellisen vähän. Kevyet menetelmät tuovat uusia mahdollisuuksia perinteisempien malminetsintämenetelmien rinnalle. Uusiin menetelmiin voidaan lukea myös viimeaikaisten geofysiikan menetelmien kehitys. Perinteisen kallioperänäytteenoton merkitys ei vähene uusien menetelmien myötä, mutta uusien menetelmien avulla kallista näytteenottoa voidaan tulevaisuudessa kohdentaa paremmin pienemmälle osalle malminetsintä-aluetta.

Malminetsintämenetelmiin liittyvät turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat ovat selvästi kehittyneet viime vuosina. Esimerkiksi timanttikairauksen osalta ollaan siirtymässä laajemmin käyttämään ns. suljettua kiertoa, jossa työn yhteydessä syntyvä kairaussoija kerätään talteen ja kuljetetaan kairausalueelta pois. Yhtenä syynä positiiviseen kehitykseen ovat globaalien malminetsintäyhtiöiden turvallisuus- ja ympäristöstandardit, jotka ovat nostaneet myös Suomessa toimivien yhtiöiden vaatimustasoa. Malminetsintäyhtiöiden tiukentuneet standardit puolestaan ohjaavat palveluntarjoajat kehittämään omia toimintatapojaan ja laitteistojaan vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Alalle toivotaan yhteisiä turvallisuus- ja ympäristönormeja, jotta edellytetty taso yleistyisi kaikkien palveluntarjoajien keskuuteen.

Malminetsintä Suomessa ei kasva ja kehity ilman alalla toimivia asiantuntijoita. Alan toimijoilla on yhteinen huoli koulutetun henkilökunnan riittävyydestä erityisesti geologien, geofyysikkojen sekä teknisen henkilökunnan osalta. Geologeja ja muita asiantuntijoita tarvitaan edelleen kentällä malminetsintätöissä ja aineiston tulkinnassa eikä perinteinen näky kivivasaraa olallaan kantavasta geologista tule häviämään myöskään tulevaisuudessa.