Jukka Brusila

Mielikuvat saivat kyytiä kaivosveroseminaarissa

30.3.2021 klo 14.56
Käsitykset lähes ilmaisista kaivosoikeuksista ja ulkomaille valuvista rahavirroista murenivat fakta kerrallaan Kaivosteollisuuden veroseminaarissa.

Noin 150 ihmistä oli kokoontunut tietokoneidensa ääreen Kaivosteollisuus ry:n järjestämään kaivosveroseminaariin torstaina 25.3.

Seminaarin esiintyjät avasivat monia kuulijoita yllättäneitä faktoja, jotka kertoivat toisenlaista totuutta kuin julkisuudessa usein kuultu tarina puoli-ilmaisista kaivosoikeuksista.

Esimerkiksi Kaivosteollisuus ry:n varapuheenjohtaja Jani Lösönen kertoi, että vuosien 2006-2020 aikana Kittilän kultakaivoksen kassavirta on ollut 600 miljoonaa euroa miinuksella. Syy hurjaan lukuun on alan suurissa investoinneissa, jotka painottuvat kaivoksen elinkaaren alkupäähän.

Vaikka kaivosoikeudet olisivat ilmaisia, vaatii mineraalien kaivaminen paksun lompakon ja kärsivällistä mieltä. Eivätkä oikeudet suinkaan ole niin edullisia kuin julkisuudessa usein esitetään. Esimerkiksi Agnico Eagle maksoi pelkästään viime vuonna valtiolle rojalteja 5,5 miljoonaa euroa.

Lösösen näyttämät faktat kertoivat myös, että raha ei karkaa Suomesta, vaan suuri osa siitä jää paikalliseen talouteen. Kittilän kultakaivos maksoi viime vuonna palkkoja 43 miljoonaa, yhteisöveroja 12 miljoonaa ja teki hankintoja Suomesta 285 miljoonalla eurolla.

Liian monta kustannuspeikkoa vaanii yhtaikaa

Hallitusohjelmassa esitetty kaivosverto on aiheuttanut teollisuudelle monia pelkoja. Ala pelkää erityisesti, että kaivosteollisuudelle tulee yhtaikaa monta rasitetta, kun yksittäiset kehityshankkeet etenevät toisiaan huomioimatta.

Kilpailukyky joutuu koetukselle, kun niukan kannattavuuden ala saa samaan aikaan päälleen muun muassa sähköveron korotuksen, kiinteistöverokorotuksen ja kaivosveron. Siksi ala toivoisi, että toimialan toimintaedellytyksiä katsotaan kokonaisuutena.

”Perunavero johtaa riisinsyönnin lisääntymiseen”

Tulevaisuudestaan huolehtivan alan mielestä kaikki julkisuudessa esillä olleet kaivosveromallit ovat iso haaste, mutta toiset ovat vielä vaikeampia haasteita kuin toiset.

Tuotantomäärään perustuva tonnivero koettelisi erityisen kovasti kaivoksia, jotka tuottavat kalkin ja apatiitin kaltaisia tonnihinnaltaan edullisia mineraaleja. Yaran Siilinjärven kaivoksen johtaja Antti Savolainen kuvasikin tilaisuudessa, kuinka louhintamäärään perustuva vero lyhentäisi kaivoksen elinkaarta ja iskisi koko tuotantoketjuun ja maatalouteen saakka.

Uusi vero voikin johtaa siihen, että vain rikkaimman malmin louhinta tulee kannattavaksi ja kaivoksen köyhimmät osat jäävät hyödyntämättä. Se puolestaan olisi kehityssuunta, jota harva toivoo.

Ytimekkäimmin uusien verojen vaikutuksen kilpailukykyyn tiivisti vertauskuvallaan FinnCobalt Oy:n toimitusjohtaja Markus Ekberg, jonka mukaan väärin suunniteltu perunavero voi johtaa siihen, että Suomessa syödään perunan sijaan tuontiriisiä.

Valtioneuvoston teettämä selvitys kaivosveron vaihtoehdoista ja vaikutuksista valmistunee toukokuussa.