Boliden
Tiedote

Kaivosbarometri kertoo: Suomi tarvitsee kaivoksia

20.4.2021 klo 10.04
Valtaosa suomalaisista arvioi, että Suomi ja Eurooppa tarvitsevat kaivoksia. Kaivoksia on parempi perustaa Suomeen kuin maihin, joissa työntekijöiden olosuhteet ja ympäristönormit ovat huonommat, arvioivat kansalaiset.

Suomalaiset pitävät kaivostoimintaa erittäin tärkeänä ja Suomea sopivana maana kaivostoiminnalle. Tämä käy ilmi Kaivosteollisuus ry:n Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.

”Suomalaiset näyttävät tiedostavan todella hyvin kaivosten merkityksen modernissa yhteiskunnassa, jossa kaivoksia tarvitaan entistä enemmän muun muassa vihreän teknologian, perusinfran ja jopa puhtaan veden tuottamiseen”, sanoo Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela.

Kaivosbarometri
Lähde: Kaivosbarometri 2021; Kaivosteollisuus ry (Toteutus Taloustutkimus)

Suomalaisista 78 prosenttia on sitä mieltä, että kaivostuotteita on parempi tuottaa Suomessa kuin maissa, joissa työskentelyolosuhteet ja ympäristönormit ovat huonommat kuin Suomessa.

Vastaavasti 69 prosenttia tyrmää ajatuksen, että Euroopassa ei tarvita kaivoksia, koska raaka-aineita voi tuoda muualtakin.

Valtaosa vastaajista näkee kaivosteollisuuden tuovan työtä paikkakunnille, joilla muuten on niukasti työpaikkoja. Enemmistö tietää myös käyttävänsä päivittäin tuotteita, joiden tuottamiseen tarvitaan kaivoksia.

Selvä enemmistö eli 58 prosenttia suomalaisista näkee, että edes metallien kierrätys ei tee kaivoksista tarpeettomia. Vain 14 prosenttia vastaajista uskoo näin käyvän.

Kaivostoiminta saa vahvan tuen iästä, sukupuolesta ja asuinpaikkakunnasta riippumatta.

Kaivospaikkakunnilla tuki on vielä muita aavistuksen suurempi. Samaan aikaan valtakunnallisen kyselyn kanssa tehtiin yhdeksällä kaivospaikkakunnalla erillinen kysely. Tulokset kertovat, että kaivospaikkakuntien asukkaat näkevät kaivosten tarpeellisuuden vielä aavistuksen suurempana kuin muut suomalaiset.

Kaivoksiin kriittisestikin suhtautuvia on toki isohko joukko, sillä 28 prosenttia suomalaisista ei haluaisi maahan enää yhtään uutta kaivosta. Kaivospaikkakunnilla näin ajattelee 23 prosenttia vastaajista.
 

Nuoret pitävät kaivostyötä raskaana

Tutkimus paljasti, että nuoret pitävät kaivosalan työtä likaisena ja raskaana.

”Saimme tutkimuksen kautta nuorilta viestin kehittää toimintaamme. Kun nuoret pitävät työtä raskaana, on alan vaikeampi saada osaavaa työvoimaa. Todellisuudessa digitaaliset ratkaisut ovat muuttaneet työtä selvästi kevyemmäksi ja turvallisemmaksi”, sanoo Pekka Suomela.

Lähes kolmannes suomalaisista (32%) arvioi kaivosalan olevan suuri kasvihuonekaasujen tuottaja. Todellisuudessa ala tuottaa vain 0,8 prosenttia Suomen kasvihuonepäästöistä, mikä on alle kahdeksan prosenttia esimerkiksi kotitalouksien tuottamista kasvihuonepäästöistä (Lähde: Ilmapäästöt toimialoittain 2018, Tilastokeskus)
 

Suomalainen kaivosteknologia tutummaksi

Tutkimus selvitti myös, kuinka hyvin suomalaiset tietävät kotimaisen kaivosteknologiaa valmistavien yritysten olemassaolosta. 39 prosenttia suomalaisista tietää, että Suomessa on kasvava joukko automaatiota ja digitalisaatiota hyödyntäviä pk-yrityksiä, jotka kehittävät palveluita ja tuotteita globaaleille kaivosmarkkinoille. Yli puolet suomalaisista ei kuitenkaan ota kantaa asiaan.

13 prosenttia arvelee, että lähes kaikki kaivoksilla käytettävä teknologia tuodaan ulkomailta, koska Suomessa ei ole alan teknologiaa valmistavia yrityksiä. Tässäkin kysymyksessä epätietoisten osuus on yli 50 prosenttia.

”Kaivosteknologiaa valmistavat yrityksemme ovat eturivin innovaattoreita maailmalaajuisessa kisassa, mutta eivät kovin tunnettuja suuren yleisön keskuudessa”, pohtii Mining Finlandin toimitusjohtaja Harry Sandström.
 

  • Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy Kaivosteollisuus ry:n toimeksiannosta.
     
  • Valtakunnalliset haastattelut toteutettiin 8.-12.3.2021 välisenä aikana. Alueelliset haastattelut yhdeksällä paikkakunnalla tehtiin 10-19.3 välisenä aikana.
     
  • Koko väestöä edustavassa tutkimuksessa (Telebus) kohderyhmänä olivat 15–79-vuotiaat suomalaiset kuluttajat Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
     
  • Valtakunnalliseen tutkimukseen vastasi 1010 henkeä. Alueellisiin tutkimuksiin haastateltiin 100 henkeä kuhunkin.
     
  • Otos muodostettiin satunnaisotannalla.
     

Lisätietoja tutkimuksesta:

Toiminnanjohtaja Pekka Suomela: +358 40 533 2848  pekka.suomela(at)teknologiateollisuus.fi