Kaivosteollisuus tarjoaa kansainvälisen työympäristön sekä kilpailukykyisen palkkatason

Kaivosteollisuus tuottaa raaka-aineita akkuteollisuudelle ja edelleen tätä kautta muun muassa sähköautoteollisuudelle, jota tulee olemaan tulevaisuudessa myös Suomessa. Sähköautot yleistyvät huimaa vauhtia seuraavan kymmenen vuoden aikana. Akkuteollisuus ei ole ainoa kaivosteollisuuden tuotteita käyttävä asiakas – lukemattomat jokapäiväisessä käytössämme olevat esineet on tuotettu kaivosteollisuuden tuottamista raaka-aineista.

Ympäristövastuullisesti toimivaa kaivosteollisuutta tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Suomessa on sitouduttu Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomelan mukaan vastuulliseen raaka-aineiden tuotantoon (responsible sourcing), joka täyttää suuryritysen, kuten muun muassa Applen ja Microsoftin vaatimukset. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että raaka-ainetuotantoketjussa on vastuullisuusjärjestelmät, joiden myötä raaka-aineita ei osteta esimerkiksi konfliktialueilta tai lapsityövoimaa käyttäviltä.

Kaivosteollisuus tarjoaa hyvin palkattuja ja pysyviä työpaikkoja

– Tällä hetkellä elämme kaivosteollisuuden kasvuvaihetta. Suomessa työtehtävät ovat kohtuullisen hyvin palkattuja ja pysyviä, olipa kyseessä kaivoksen johtaja tai kaivoskoneen kuljettaja. Olemme teollisuudenalana aika pieni, mutta vuosittain on tarvetta noin 100-200 uudelle työntekijälle. Palkkaamme tasaisesti uutta väkeä, Suomela Kaivosteollisuus ry:stä kertoo.

Suomen kaivosteollisuuden kotimarkkina-alueeseen kuuluvat Pohjoismaat, eli Suomi, Ruotsi ja Norja, joiden lisäksi työntekijät voivat halutessaan sijoittua myös muualle maailmaan. Kyseessä on erittäin kansainvälinen teollisuudenala.

– Jos nuori haluaa suuntautua teknologia-alalle, siinä Suomi ja Ruotsi ovat maailmanluokan toimijoita, jolloin toimialueena on koko maailma, joten töitä löytyy tarvittaessa vaikka Australiasta, Suomela toteaa.

Ihmiskunta on keskellä energiamurrosta ja CO2-kaasuja sekä ilmastopäästöjä pyritään vähentämään kaikin keinoin. Tässä tarvitaan raaka-aineita, joita kaivosteollisuus tuottaa.

– Riippuen jokaisen mieltymyksistä, meiltä löytyy paljon myös digitaalisuutta, ICT:tä ja ulkotyötä, jos sitä haluaa. Meillä työntekijät saavat paljon vapaa-aikaa. Töitä tehdään ensin urakalla, jonka jälkeen voidaan olla vapaalla 5–6 päivää, mikä mahdollistaa harrastukset ja ajanvieton perheen kanssa. Ihmisen ei ole hyvä tehdä monta työtä yhtä aikaa rajallisten resurssien vuoksi, mutta jos haluaa rakentaa vaikka omaa taloa töiden ohessa, se mahdollistuu tätä kautta.

Monipuoliset koulutusväylät

– Kaivosalalle spesialiasoitunut ammatillinen koulutus on yksi vaihtoehto, tai yleinen prosessikoulutus. Näiden lisäksi on olemassa ammattikorkeakoulu- ja yliopistopolku, riippuen hakijasta, haluaako tämä olla kaivos-, rikastus- vai sähköinsinööri tai vaihtoehtoisesti geologi tai geofyysikko. Meillä on lähellä luonnontieteitä oleva geologipuoli, jonka lisäksi löytyy ympäristö-, kaivos- ja prosessialan asiantuntijoita. Korkeakoulu- ja ammattikorkeakoulupuolelta työllistytään varsin monipuolisiin työtehtäviin, sieltä tullaan esimerkiksi ympäristöpuolelle ja prosessien tai kunnossapidon johtotehtäviin, Suomela listaa.

Suomela muistuttaa, että kaivosalalla haluavien kannattaa opiskella matemaattisia aineita ja luonnontieteitä.

– Arvostamme matemaattista perusotetta. Kaivosalan ammattilaisista on kysyntää sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulutason tehtävissä lähes kaikkialla maailmassa.

Ympäristöasiat ja työolot puhuttavat

– Nuoria mietityttävät kaivosalan ympäristöhaittoihin liittyvät yleiset kysymykset sekä

se, ovatko työskentelyympäristöt likaisia. Kaivosalalla haetaan jatkuvasti entistä ympäristöystävällisempiä tapoja toimia ja modernin kaivoksen työolot ovat kaukana mustanaamaisen kaivosmiehen mielikuvasta. Alalle hakeutuvia voi myös arveluttaa vuorotyö, jota tehdään usein. Se vaatii totuttelua, mutta palkkaus on hyvä.

Suomelan mukaan kaivokset ovat vain harvoin kaupunkien välittömässä läheisyydessä, jonka takia työmatkat voivat kasvaa pitkiksi.

– Meillä ei ole kaivoksia ihan kaupunkien vieressä, muualla kuin Paraisilla. Suomessa ihmiset käyvät kotoa käsin töissä. Mutta kun mennään esimerkiksi Kanadaan, siellä lennetään kahdeksi viikoksi pohjoiseen töihin ja tullaan työputken jälkeen kotiin lomille. Suomessa voi asua helposti vaikkapa Kuopiossa, Kajaanissa tai Rovaniemellä ja käydä kuitenkin töissä kaivoksella. Näin työntekijän puolisollekin löytyy yleensä työpaikka.

Kestävän kehityksen puolesta

– Jos haluaa toimia kestävän kehityksen työtehtävissä, niitäkin meiltä löytyy, koska kaivosteollisuudessa nämäkin asiat ovat hyvin keskeisiä ja siellä löytyy vielä paljon tekemätöntä työnsarkaa. Arvostamme myös heitä, jotka haluavat tehdä perinteistä työtä koneiden ja laitteiden kanssa – meiltä löytyy käytännön työtäkin runsaasti. Jos haluaa olla osaltaan vaikuttamassa kaivosalan ympäristön kuormittavuuteen, on fiksua lähteä mukaan alalle ja olla omalta osaltaan tekemässä ja kehittämässä asioita aiempaa paremmiksi. Tässä tarjoutuu nuorille suora tapa vaikuttaa, Suomela vinkkaa.

Teksti julkaistu Itä- ja Pohjois-Suomen vuoden 2019 Opintomaailma-lehdessä sivulla 49.