Keliber
Tiedote

Suomalainen kaivosteollisuus on globaali edelläkävijä

17.1.2019 klo 10.45

Vuodesta 2019 näyttää tulevan kaivosteollisuudelle teollisesti kohtuullisen hyvä. Malminetsintä on vireää, ja erityisesti akkumineraalien tutkimukset ovat korkealla tasolla. Eduskuntavaalien lähestyessä käydään vilkasta kaivoskeskustelua.

Vuodesta 2019 näyttää tulevan kaivosteollisuudelle kohtuullisen hyvä, arvioi alan yhteistyöjärjestö Kaivosteollisuus ry. Malminetsintä on edelleen vireää ja energiamurroksen myötä erityisesti kobolttitutkimukset ovat korkealla tasolla. Hankkeilla houkutellaan Suomeen uusia tutkimusinvestointeja kymmenien miljoonien eurojen edestä. Kotimaan kaivosinvestoinneissa on useita projekteja käynnissä.

Kaivosteollisuus tarjoaa omalta osaltaan ratkaisuja eduskuntapuolueiden joulun alla julkaistuihin ilmastopolitiikan linjauksiin.

– Suomi on otollinen maa akkumateriaalien tuotantoon, koska kallioperässämme on tarvittavia mineraaleja ja tuotannon vastuullisuuteen voi täällä luottaa. Teknologiaosaaminen, prosessien hallinta sekä tahto kehittää uutta ovat myös vahvuuksiamme, Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela sanoo.

Uusiutuvan energian, sähköautojen ja muun uuden teknologian kysynnän kasvu lisää metallien ja mineraalien tarvetta lähivuosina. Suomi on merkittävä osa keskeisten akkukemikaalien, kuten litiumin, nikkelin ja koboltin eurooppalaista tuotantoketjua. 

Kaivoslain muutostarpeista keskustellaan vilkkaasti

Keskustelu kaivostoiminnasta ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä vauhdittui loppuvuoden 2018 aikana. Huhtikuun 2019 eduskuntavaaleja kohti mentäessä keskustelu jatkunee kiihkeänä. On välttämätöntä, että malminetsintään ja kaivostoimintaan liittyvistä asioista keskustellaan. Näkökulmia on useita – esim. työpaikat, verotus, metallien käyttö, kiertotalous ja ilmastonmuutos. Käytämme metalleja ja mineraaleja joka päivä arjessa. Niiden vastuullinen tuotanto on ensiarvoisen tärkeää.

– Kaivosveroista käytävän keskustelun pohjaksi on hankittava riittävän kattava kuva kaivosverotuksen kokonaisvaikutuksista kilpailijamaissa, Suomela sanoo.

– Suomen kallioperän malmien heikkopitoisuus ja kaivoksiin tarvittavat suuret investoinnit on huomioitava. Kaivoksen ehtyessä ja sulkemiseen varautumisessa tärkeintä on kunnollinen varautuminen toiminnan aikana sekä riittävät vakuudet, Suomela jatkaa.

Kiertotalous ja energiatehokkuus etusijalla myös kaivosalalla

Kiertotalous on monella alalla yhä tärkeämpi osa liiketoimintaa, ja kaivosteollisuudella on tärkeä rooli sen tukijana ja mahdollistajana. Kaivosteollisuuden yritykset hyödyntävät kiertotaloutta myös omassa toiminnassaan voimakkaasti sekä kehittävät entistä ympäristöystävällisempiä toimintatapoja.

AA Sakatti Mining Oy suunnittelee maanalaista monimetallikaivosta Sakattiin Sodankylään. Kaivoksen mahdollinen avaaminen on vielä noin kymmenen vuoden päässä. Tulevaisuuden kaivos saa energiansa uusiutuvista energianlähteistä.

– Suunnittelun perusvaihtoehtona on ollut sähköinen kaivos, jossa maanalaiset työkoneet hyödyntäisivät akkuteknologiaa, hankkeen toimitusjohtaja Jukka Jokela kertoo.

Polttokennot, joiden kehittämisessä yhtiö on mukana, ovat toinen mahdollinen vaihtoehto.

– Puhtaamman energian käyttö parantaa henkilöstön työterveysolosuhteita ja hillitsee omalta osaltaan ilmastonmuutosta.

Litiumkaivosta ja -kemikaalituotantoa Keski-Pohjanmaalle kehittävä Keliber Oy kiinnittää oman tuotantoketjunsa suunnittelussa huomiota taloudellisuuden ja tehokkuuden lisäksi ratkaisujen kestävyyteen ja turvallisuuteen.

– Valitsemamme teknologia antaa meille mahdollisuudet optimoida tuotantoketjuamme niin, että saamme erittäin puhtaita lopputuotteita kasvavan akkuteollisuuden tarpeisiin, Keliberin toimitusjohtaja Pertti Lamberg kertoo.

Kaivoksen sivuvirroista merkittävä osa pystytään hyödyntämään paikallisesti esimerkiksi maanrakennuksessa. Lisäksi kuljetusmatka kaivokselta kemikaalitehtaalle on lyhyt verrattuna useisiin muihin hankkeisiin maailmalla. Litiumkemikaalin tuotantoon valittu prosessi ja teknologia mahdollistavat myös erinomaisen resurssitehokkuuden.

Lisätietoja:
Pekka Suomela
toiminnanjohtaja
Kaivosteollisuus ry
Puh. 040 533 2848
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi