AEM Kittilä

Tuhannet datapisteet tuottavat ympäristötietoa kaivoksesta

Jatkuvasti raportoivat havainnointijärjestelmät tuottavat ajantasaista tietoa kaivosten tilasta. Datan avulla kaivosyhtiöt pystyvät ennakoimaan entistä paremmin ympäristövaikutuksiaan. Suurin haaste on viestiä tuloksista ymmärrettävästi sidosryhmille.

”Datapisteitä on varmaan kymmenentuhatta. Meillä on valtava määrä jatkuvatoimisia mittareita varmistamassa muun muassa patojen turvallisuutta, pohjaveden pintaa ja vesistöjen happamuutta”, sanoo Agnico Eaglen Finlandin Kittilän kultakaivoksen ympäristöpäällikkö Mika Nieminen.

Mittausteknologia on kehittynyt valtavasti parissa kymmenessä vuodessa. Datan siirto on tehostunut ja mittauslaitteet ovat tarkentuneet niin, että järjestelmät valvovat ympäristöä koko ajan. Samalla raportointi on muuttunut automaattiseksi niin, että järjestelmät hälyttävät vaikkapa matkapuhelimeen, jos ennalta asetettu hälytysraja ylittyy.

Jatkuva tarkkailu tuottaa dataa ympäristön tilasta ja prosesseista koko ajan.

”Ympäristöasioiden hallinta paranee huomattavasti verrattuna siihen, että näyte otettaisiin vaikkapa kerran kuukaudessa. Sen ansiosta tällaisen teollisen ekosysteemin hallinta on paljon helpompaa”, sanoo Nieminen.

Jättiharppaus ennakoinnissa

Modernit valvontajärjestelmät ovat ylivoimaisia ihmissilmään verrattuna. Ihminen havaitsee lähinnä jo tapahtuneita asioita. Koneet sen sijaan havaitsevat erittäin pieniä muutoksia, joiden ansiosta ihminen voi puuttua asioihin jo ennen kuin ne ovat kasvaneet ongelmiksi.

”Esimerkiksi patoja tarkkailevat järjestelmät varoittavat pienistäkin muutoksista. Monissa tapauksissa pienet päästömuutokset kertovat siitä, että prosessia pitää säätää.”

Nieminen painottaa kuitenkin, että kansalaisten omin silmin tehdyt havainnot ovat tärkeitä, vaikka teknologia kehittyisi kuinka.

Nykyaikaisten tarkkailujärjestelmien toimivuutta parantaa visualisointi.

”Ihminen näkee järjestelmistä ajantasaisen tilannekuvan suureltakin alueelta, kun kartan värikoodit muuttuvat”, sanoo teollisuudelle ympäristötarkkailujärjestelmiä tekevän FinMeasin Hanna Nykänen.

Satelliitit ja tekoäly tulevat

Mika Nieminen sanoo, että ympäristötarkkailuteknologia on kehittynyt 20 vuodessa enemmän kuin hän itse uskalsi villeimmissä kuvitelmissaan edes ajatella. Kehitys tuskin hidastuu jatkossakaan.

”Satelliittien hyödyntäminen on kehittynyt hurjaa vauhtia. Satelliittien tarkkuus on parantunut niin paljon, että niiden avulla voi seurata tehokkaasti muutoksia ympäristössä.”

Dronet tekevät jo nyt samaa tarkkailua ilmasta, mutta satelliitit kiertävät radallaan jatkuvasti eikä niiden lennättämiseen tarvita ihmistä.

Myös tekoälystä voi kasvaa tärkeä apu ympäristötarkkailuun. Kun dataa tulee valtavia määriä, löytää tekoäly datamassasta nopeasti pienetkin signaalit, joihin ihmisen voi olla tärkeä puuttua.

Kansalaiskeskusteluun uusia välineitä ja haasteita

Datan valtava lisääntyminen avaa kaivoksille ja muullekin teollisuudelle uusia mahdollisuuksia kertoa toiminnasta sidosryhmille. Haasteena on kuitenkin tiedon valtava määrä ja tarkkuus.

”Kun mittaamme vaikkapa päästöjä erittäin tarkasti, pienikin muutos voi näyttää kuvaajalla suurelta, vaikka ollaan vielä todella kaukana laaturajasta”, sanoo FinMeasin toimitusjohtaja Sami Ylönen.

Kittilän kaivoksen Mika Nieminen tunnistaa saman haasteen.

”Dialogi sidosryhmien kanssa on todella tärkeää. Toisinaan datan ymmärtäminen voi kuitenkin edellyttää alan korkeakoulututkintoa. Siksi meidän pitää pystyä tekemään kaavioista ymmärrettäviä niin, että ympäristöasioista kiinnostuneet ihmiset saavat oikeaa tietoa.”