pekka_suomela-16hires.jpg
Uutinen

Kenen vastuulla?

To, 19.12.2019 - 13:06
Korostamme vastuullisuutta kaikessa; yrityselämässä, vastuullisissa kuluttajavalinnoissa, jopa hallitusohjelmassa. Toisille meistä vastuullisuus on arjen vaatimattomuutta, jossa hyveet ovat perinteisiä. Jotkut taas nauttivat vastuullisuudesta hieman enemmän, jos siitä voi somettaa tai muuten vaan tehdä asioita näyttävästi.

Yrityksen vastuullisuus on kaikkea sitä, mitä seminaareissa opetetaan. Ulkoisesti vastuullisuudesta kertovat standardit tai raportoinnit – asioista kerrotaan. Raportointi antaa yritykselle itselleen tärkeää palautetta, minkä lisäksi se on keino kommunikoida sidosryhmille vastuullisuustyön etenemisestä. Toiminnan kehittämisen näkökulmasta taas kyse voi olla vaikkapa ympäristövaikutusten arvioinnista tai CO2-päästöjen mittaroinnista. Kehykseen kuuluu myös ulkoisarviointi jollain tapaa. Suomessa painotukset voivat olla hyvin erilaisia kuin toimittaessa muissa teollisuusmaissa tai kehittyvillä markkinoilla.

Yrityksen toiminnan vastuullisuus korostaa koko businessmallin vastuullisuutta. Mitä peilissä näkyy? Tekemiseen kuuluvien riskien tuntemista ja tekemisen läpinäkyvyyttä. Suomalainen voisi puhua rehtiydestä ja aitoudesta. Toimitusjohtajan parhaat ystävät eli sekä omistajat että rahoittajat korostavat vastuullisuutta myös euroilla. Kun jutustellaan kapitalismin kriisistä, hyvän kurkistuksen teemaan tarjoaa keskustelu yhtiön toiminnan tarkoituksesta – voittoa vaiko jotain muutakin? 

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) viestintäjohtaja ja vastuullisuudesta vastaava Jenni Järvelä totesi HS:ssa (21.8.2019), että vain kannattava yritys voi kasvaa, työllistää ja investoida. ”Eli tehdä asioita, jotka johtavat yhteiskunnan kannalta hyvään eli esimerkiksi verotuloihin, joilla pohjoismaisessa yhteiskunnassa voidaan tarjota hyvinvointipalveluja kansalaisille. Kannattavuus ja vastuullinen toiminta kulkevat käsi kädessä”. 

Yrityksen vastuullisuudella on siis myös sosiaalinen ulottuvuutensa. Vastuu työpaikoista ja hyvinvoinnista.

Entä sitten raaka-aineet, metallit ja kaivostoiminta? Euroopan komissio otti käyttöön Due Diligence Ready! -verkkoportaalin, jonka avulla yritykset saavat tietoa siitä, miten ne voivat tarkistaa toimitusketjuihin päätyvien metallien ja mineraalien alkuperän due diligence -vaatimusten mukaisesti. Uuden työkalun tarkoitus on helpottaa mineraalien vastuullista hankintaa koskevan EU:n asetuksen (nk. konfliktimineraaleja koskeva asetus) noudattamista, vastata vastuullisesti hankittujen mineraalien kasvavaan kysyntään, sekä mineraalien hankintaa koskevien due diligence -prosessien parantaminen. 

Vastuullisuuden merkitys korostuu voimakkaasti myös kaivosteollisuudessa. Ja on tehnyt sitä jo ennen kuin asiasta tuli muotia. Kyse on toisaalta vastuullisen kaivostuotannon määrittelystä ja toisaalta valmistavan teollisuuden mahdollisuudesta osoittaa uskottavasti käytettyjen raaka-aineiden vastuullisuus. Suomessa malminetsinnän ja kaivostoiminnan vastuullisuus perustuu Kestävän kaivostoiminnan verkoston rakentamiseen. Vastuujärjestelmä perustuu kanadalaiseen standardiin, ja sen käyttö on leviämässä laajalle.

Luonnonvarapolitiikkaa koskevassa keskustelussa Suomessa tunnistetaan monia lähtökohtia ja usein voimakkaastikin eriäviä näkökantoja. Toisaalta modernin yhteiskunnan tarve käyttää metalleja ja mineraaleja on usein keskiössä. Samanaikaisesti teemat, jotka liittyvät ympäristöön tai alueiden käyttöön, nousevat voimakkaasti esille. Varmaankin vastuullisesti.

Pekka Suomela
toiminnanjohtaja, Kaivosteollisuus ry