Ravintoketjun alku vai loppu?
Valtioneuvostossa (TEM) sekä BF (Business Finland) ja GTK (Geologian tutkimuskeskus) ovat ryhtyneet rakentamaan alan vahvaa akkuekosysteemiä. Alan osaamiskeskittymässä Suomen kaivostoiminta tarjoaa hyvän pohjan etenemiselle ja Suomi on houkutteleva investointikohde kaivostoiminnalle.
Varsinkin kobolttirintamalla tapahtuu paljon. Terrafame Oy on valmistelemassa yksityiskohtaista investointisuunnitelmaa, jolla tähdätään investointipäätöksen tekemiseen vuoden 2018 alkupuolella. Tavoitteena on käynnistää nikkelisulfaattia ja kobolttisulfaattia tuottava tehdas vuonna 2020. Boliden Kylylahti Oy puolestaan aloitti viime vuonna nikkeli-kobolttirikasteen tuotannon. Outokummussa sijaitsevan Hautalammen koboltti-nikkeli-kuparimalmion hyödyntämistä suunnitteleva FinnCobalt on tehnyt hankkeen jatkorahoituksesta aiesopimuksen kanadalaisen kaivoskehitysyhtiön kanssa. Lisäksi Latitude 66 Cobalt Oy on ostanut Kuusamossa ja Posiolla sijaitsevat kaivoskehityshankkeet.
Myös kaivospolitiikassa on liikehdintää. Valtioneuvosto (TEM) ilmoitti maaliskuun alussa aloittavansa yhteistyössä Ruotsin kanssa valmistelut kaivosalan tuotteita koskevan vastuullisuussertifikaatin luomiseksi. Sertifikaatin on tarkoitus kertoa tuotteiden, esimerkiksi akkujen, vastuullisuudesta koko tuotantoketjun osalta: louhinnasta ja valmistuksesta käyttöön ja kierrätykseen. Alan yritysten yhteistyöjärjestö Kaivosteollisuus ry sekä Ruotsin Svemin kannattavat aloitetta. Suomi ja Ruotsi ovat EU:n metallien ja mineraalien tuotannon ja jalostuksen kärjessä, myös vastuullisuuden saralla. On hienoa, että Suomi on asiassa aloitteellinen.
Ministerien aloite on tärkeä myös EU:n kilpailukyvyn kannalta. Samaan aikaan kun maailmantaloudessa eletään jännitteistä aikaa, voidaan vapaaehtoisen itsesääntelyn kautta kehittää eurooppalaista vastuullista tuotantoa.
Samaan aikaan valtioneuvostossa (ympäristöministeriö) valmistellaan tiedotteen mukaan asetuksia, joilla perustetaan luonnonsuojelualueiksi valtion omistamia ja jo aiemmin suojeluun varattuja alueita. Kaikkiaan alueita tullaan perustamaan noin 700 000 hehtaaria. Suunnitelmiin liittyvistä näkemyksistä käydään keskusteluja muun muassa maakunnan, kuntien sekä metsästys- ja luonnonsuojelujärjestöjen kanssa. Entä kaivosyhtiöt? Olemmekohan siirtymässä Nimby-kannasta (Not in my backyard) Banana-ajatteluun (Build absolutely nothing anywhere near anything). Akkuekosysteemi ei kai voi tarkoittaa kaivostoiminnan ulkoistamista kolmansiin maihin?
Kaivostoiminta on teollista toimintaa, jolla tuetaan raaka-aineiden saantia Suomessa tapahtuvaan käyttöön ja jatkojalostukseen. Vain pieni osa kotimaisesta tuotannosta menee suoraan vientiin. Suomeen myös tuodaan merkittävä määrä kaivosten tuotteita ulkomailta. Kotimainen tuotantoketju, työpaikat kaivosmaakunnissa sekä merkittävä kaivos- ja ympäristöteknologian osaaminen auttavat Suomea kohtaamaan muuttuvan yhteiskunnan haasteet.
Alkuperäinen uutinen on julkaistu pääkirjoituksena 02/2018 Materia-lehdessä.
Kirjoittaja: Pekka Suomela
