Malminetsintä vastaa kasvutarpeeseen

Malminetsintä vastaa kasvutarpeeseen

malminetsijät maastossa
Yhteiskunnan tarvitsemien raaka-aineiden kuten metallien kysyntä kasvaa, mutta uusien malmiesiintymien löytäminen on yhä vaikeampaa ja kalliimpaa.

Kaivosteollisuuden tuottamien tuotteiden kysyntä kasvaa globaalisti väestönkasvun, elintason nousun ja kaupungistumisen vetämänä. Kasvu lisää painetta löytää uusia malmiesiintymiä.

Kaivosmineraalien nopea kysynnän kasvu on haaste, sillä uusi malmilöydös muuttuu hitaasti kaivokseksi. Siksi kaivosyhtiöiden on aiempaa haastavampaa vastata kysynnän kasvuun. Geologian tutkimuskeskus GTK:n arvion mukaan valtaosassa Suomessa 2000-luvulla avatuista kaivoksista hyödynnetään löytöjä, jotka on tehty jo 1980-luvulla. Suomen kallioperä sisältää loistavan malmipotentiaalin ja malminetsintäinvestointien myötä tätä potentiaalia tulisi konkretisoida, jotta voidaan vastata mineraalien ja metallien yhä kasvavaan kasvuun myös kotimaisesti tuotetuilla raaka-aineilla.

Metallit ovat lähes täysin kierrätettäviä. Kierrätyksen lisääminen ei kuitenkaan poista uusien malminesiintymien  tarpeellisuutta, sillä uusien raaka-aineiden kysyntä kasvaa selvästi nopeammin kuin vanhaa poistuu käytöstä. Kansainvälinen kilpajuoksu raaka-aineista tulee kovenemaan.

 

 

Uusien malminesiintymien löytyminen on harvinaista

Malminetsinnän kustannukset ovat kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Sekä teknologia että työvoima ovat kallistuneet ja uusia esiintymiä etsitään myös yhä syvempää kallioperästä, sillä helposti löydettävät ja lähempänä maanpintaa olevat esiintymät on joidenkin arvioiden mukaan pitkälti jo löydetty.

Vuonna 2019 Suomessa malmia etsi 46 yhtiötä, jotka investoivat etsintään noin 62,8 miljoonaa euroa.  Etsintäinvestoinnit vähenivät kahdeksan prosenttia edellisvuodesta. Etsintää harjoittavien yhtiöiden määrä on pysynyt samalla tasolla jo kymmenkunta vuotta.

Malminetsinnän panostuksista huolimatta Suomesta on löydetty kymmenen vuoden aikana vain kaksi  uutta merkittävää löytöä: Sakatin Cu-Ni-PGE esiintymäSodankylässä ja Rompas-Rajapalo Au-Co esiintymäYlitorniolla.

Malminetsintä on aktiivisimmillaan Keski-Lapin alueella  (http://gtkdata.gtk.fi/kaivosrekisteri/). Aktiivista etsintää on kuitenkin lähes koko Lapin alueella. Eteläisin laajempi malminetsintäalue sijoittuu Joensuun luoteispuolelle Outokummun seudulle.

 

Lue lisää

Harvinaisia maametalleja tarvitaan lisää

Harvinaisia maametalleja tarvitaan lisää

Erityisen kova kisa käydään harvinaisista maametalleista, joita tarvitaan muun muassa sähköautoihin, aurinkopaneeleihin, moniin sairaalalaitteisiin ja muuhun moderniin elektroniikkaan.

Tällä hetkellä Kiina tuottaa maametalleista yli 90 prosenttia. Maa on jo pitkään vähentänyt harvinaisten maametallien vientiä, koska se haluaa jalostaa ne itse.

Samalla sekä Yhdysvallat että EU ovat tuoneet esiin kasvavaa huoltaan kriittisten raaka-aineiden saatavuudesta. Kriittiseksi luetaan raaka-aineet, jotka ovat erittäin tärkeitä EU-maiden teollisuudelle ja joiden saatavuus voi olla vaakalaudalla. Suuri osa kriittisistä raaka-aineista on nimenomaan harvinaisia maametalleja. 

Suomesta on löytynyt monia esiintymiä, joissa on merkittävästi 12 eri kriittistä raaka-ainetta. Näistä Suomessa tuotetaan jo kobolttia, fosfaattikiveä ja platinaryhmän metalleja.

Lisätietoa:

Suomessa toimivat malminetsintää ja kaivostoimintaa harjoittavat yhtiöt on listattu täällä

Malminetsintäalueet Suomessa löydät täältä