Siirry sisältöön

Uratarina

Maastossa viihtyvä toimitusjohtaja

Noora Ahola, toimitusjohtaja, Mawson Oy

Malminetsintäyhtiö Mawson Oy:n toimitusjohtaja Noora Ahola toivoo, että Suomessa ymmärrettäisiin kasvava raaka-aineiden tarve.

Toimitusjohtajan työ on malminetsintäyhtiössäkin kokoustamista ja paperien pyörittämistä. Välillä toimitusjohtajankin on kuitenkin pakko päästä maastoon.

”Kesällä olen tietenkin enemmän metsässä, koska siellä niitä ympäristövaikutuksia seurataan. Kuljen toki talvellakin maastossa pari kertaa kuukaudessa, mutta yleensä keskityn talvella siihen, että lupamääräyksiin liittyvät asiat toimivat”, sanoo Mawsonin Suomen toimintoja vetävä Noora Ahola.

Ahola työskenteli pitkään ympäristöhallinnossa ennen siirtymistään Mawson Oy:lle ympäristöjohtajaksi. Ympäristöhallinnon tuntemus oli vahvuus, koska Ahola tunsi lupaprosessit, eri viranomaistahojen vastuut ja ympäristöasiat.

Nyt Aholalla on menossa seitsemäs työvuosi Mawsonilla. Syyskuusta 2022 saakka hän on toiminut toimitusjohtajana.

Tähtäimessä kultakaivos

Mawsonin kullanetsintä on tuottanut myös tuloksia. Yhtiö on aloittanut ympäristövaikutusten arviointimenettelyn perustaakseen kulta- ja kobolttikaivoksen Rajapalojen alueelle Rovaniemen ja Ylitornion rajalle.

Yhtiön mukaan alueella on merkittävä kulta-kobolttivaranto, joka kuuluu Suomen kolmen parhaimman tunnetun kultahankkeen joukkoon sekä pitoisuuksiltaan että määrältään. Kyse on myös yksi Euroopan merkittävimmistä kultalöydöksistä.

Rajapalojen varannot ovat vuonna 2020 yhteensä 716 tuhatta unssia. Varantojen pitoisuus on 2.5 grammaa/tonnissa kultaekvivalenttina. Rajapalojen varanto koostuu useammasta esiintymästä, jotka alkavat maanpinnalta ja syvimmillään niitä on seurattu noin 500 metrin syvyyteen. Varanto-arviota päivitetään parasta aikaa, ja uusi arvio julkaistaan vuoden 2021 aikana.

YVA-ohjelman arvioidaan valmistuvan vuonna 2023.

Kokouksia yötä myöten

Kultalöydös on aina hohdokas asia, mutta kansainvälisen yhtiön toimitusjohtajan työssä hohto on usein himmeämpi. Yhtiöllä on rahoittajia muun muassa Kanadasta ja emoyhtiön toimitusjohtaja istuu Australiassa. Lisäksi emoyhtiö on listattu Toronton pörssiin.

”Tämä ei ole kahdeksasta neljään työ, vaan kokouksia saattaa aikaeron takia olla todella myöhään illalla. Toisaalta työpäivät ovat tosi joustavia ja pystyn itse hyvin jaksottamaan työpäivät omaan arkeen ja perhe-elämään sopivaksi.”

 Aholan mukaan kaikista yllättävintä alalla työskentelyssä on ollut se, miten paljon toimialasta liikkuu vääriä uskomuksia. Oikean tiedon läpi saaminen tuntuu välillä vaikealta. Yllättävän moni ei erota tutkimustason toimintaa teollisen tason toiminnasta.

”Haluan tietenkin lisätä sekä suuren yleisön että paikallisten asukkaiden ymmärrystä.”

Suurimpana onnistumisena Ahola pitää sitä, kun vaikea lupaprosessi menee onnistuneesti läpi.

”Niissä on haastavia, pitkäkestoisia asioita selvitettävänä ja ratkaistavana. Omasta työajastani noin neljäsosa menee jollakin asteella lupaprosesseihin.”

Alan ovet aukeavat monenlaisella koulutustaustalla

Ahola kannustaa muitakin kuin geologeja hakeutumaan rohkeasti alalle. Ahola itsekin on metsätalousinsinööri, jonka lisäksi hän on suorittanut ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon alueiden käytön suunnittelusta.

”Monipuoliset taustat lisäävät osaamista ja ymmärrystä kaikin puolin laajemmin. Ei tarvitse olla geologi, jotta voi edistää tätä toimialaa.”

Kokemus eri maankäyttöprosesseista, maankäytöstä ja erilaisten sidosryhmien kanssa toimimisesta on etu alalle hakeutuessa. Tärkeitä ovat myös kiinnostus ja aito halu toiminnan yhteensovittamiseen muun maankäytön kanssa.

 ”Mielestäni malminetsintää on hyvin helppo toteuttaa monen muun asian kanssa samanaikaisesti samalla alueella. Jos on kiinnostus ja halu yhteensovittaa ja kehittää asioita, niin miksei tämä ala olisi hyvä”.

Arvaamaton sääntely huolettaa

Malminetsinnän ja kaivostoiminnan tulevaisuuden Suomessa Noora näkee hieman epävarmana meneillään olevien lainsäädäntöprosessien vuoksi.

”Nyt ei oikein tiedetä, mikä se säätelyraami tulee tulevaisuudessa olemaan. Haluan kuitenkin luottaa siihen, että Suomessa tunnistetaan kasvava raaka-aineiden tarve.”

Täällä olisi syytä oivaltaa myös se, että Suomi on yksi maailman parhaita maita kestävälle kaivostoiminnalle.

”Täällä toiminta on huomattavasti vastuullisempaa kuin maissa, joissa henkilöstöstä ja ympäristöstä huolehditaan Suomea heikommin.”

  • Mawson Oy:n toimitusjohtaja
  • Metsätalousinsinööri. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto alueiden käytön suunnittelussa.
  • Hoitaa muun muassa ympäristöasioita, lupaprosesseja sekä yhtiö strategista suunnittelua ja sen täytäntöönpanoa. Vastaa Mawson Oy:n toiminnasta Suomessa.
  • Malminetsintäyhtiö
  • Emoyhtiö Mawson Gold Ltd, kanadalainen malminetsintäyhtiö
  • Suomessa 15 henkeä
  • Merkittävin löydös: kulta- ja kobolttiesiintymä Rajapalojen alueelle Rovaniemen ja Ylitornion rajalla
  • Emoyhtiö listattu Toronton pörssiin