Kaivosteollisuuden viesti budjettiriiheen: Vältetään veroratkaisuja, jotka heikentävät Suomen taloutta ja huoltovarmuutta
Hallitus on päättänyt nostaa kaivosmineraaliveroa merkittävästi ja suunnittelee kaivosten siirtämistä korkeampaan sähköveroluokkaan. Nämä päätökset ovat ristiriidassa sekä hallitusohjelman että kansallisen mineraalistrategian kanssa, ja ne vaarantavat Suomen kyvyn turvata kriittiset raaka-aineet ja houkutella investointeja vihreän siirtymän tueksi. Toteutuessaan veronkorotukset vähentävät kansantalouden verokertymää pidemmällä aikavälillä.
Veropäätösten kokonaisvaikutus on raskas ja haitallinen
- Kaivosmineraaliveron ja sähköveron yhteisvaikutus kasvattaa kaivosyhtiöiden vuotuisia tuotantokustannuksia kymmenillä miljoonilla euroilla.
- Vuodesta 2026 alkaen näiden verojen maksurasite nousee arviolta 110 miljoonaan euroon vuosittain – vastaten noin 3–5 % alan liikevaihdosta, kaiken muun verotuksen lisäksi.
- Verot kohdistuvat suoraan tuotantokustannuksiin, lyhentävät näin kaivosten elinkaarta ja heikentävät toimialan investointiedellytyksiä Suomessa.
Kansantaloudelliset ja strategiset vaikutukset
- Veroratkaisut vaarantavat jopa tuhansien henkilötyövuosien ja satojen miljoonien eurojen verotulojen toteutumisen kaivosten elinkaaren aikana.
- Päätökset hidastavat fossiilivapaaseen tuotantoon siirtymistä – sähköveron korotus toimii esteenä modernin kaivosteknologian kehittämiselle ja käyttöönotolle.
- Samalla verotus ei koske lainkaan tuontimineraaleja, mikä vääristää kilpailua ja lisää riippuvuutta ulkomaisista raaka-aineista.
Epätasapainoinen kohtelu ja ennakoitavuuden puute
- Kaivosyhtiöt joutuvat nyt maksamaan erillistä kaivosveroa normaalin yhtiöverotuksen ja maanomistajakorvausten lisäksi – kaivosalan kokonaisveroaste nousee selvästi muiden teollisuusalojen yläpuolelle.
- Yhteisöveron alennus ei hyödytä alan yrityksiä, jotka toimivat matalan kannattavuuden ympäristössä metallien hintojen heilahteluiden vuoksi. Kaivosvero ja korotettu sähkövero maksetaan aina, riippumatta tuloksesta.
- Epävarmuus verotuksesta syö Suomen houkuttelevuutta investointikohteena ja uhkaa heikentää mineraalitalouden arvoketjujen kehittymistä.
Huoltovarmuus ja geopoliittinen tilanne vaativat toisenlaista lähestymistä
- Nykyinen kansainvälinen tilanne korostaa raaka-aineiden saatavuuden ja omavaraisuuden strategista merkitystä.
- Kaivosteollisuuden elinvoima on edellytys sähköistyvälle yhteiskunnalle ja maamme vahvalla kaivosteknologiaosaamiselle.
Kaivosteollisuus ry toivoo päättäjiä:
- Pysäyttämään/uudelleenarvioimaan kaivosmineraaliveron ja sähköveron korotukset, jotka kohdistuvat suoraan tuotantokustannuksiin ja vaikeuttavat alan kehittämistä.
- Säilyttämään verotuksen pitkäjänteisyyden ja ennakoitavuuden, jotta Suomeen suuntautuvat investoinnit eivät vaarannu.
- Turvaamaan kotimaisen raaka-aineomavaraisuuden, joka on välttämätöntä sekä huoltovarmuudelle että fossiilisista polttoaineista irtautumiselle.
- Ala on valmis keskustelemaan hybridiveromalleista, jotka huomioivat kohtuullisen tuotantomääriin perustuvan verotuksen lisättynä voittojen mukaan määräytyvällä verotuksella.
Kaivosala Suomessa
- Suomessa louhintaa harjoittaa 22 yhtiötä 44 eri kaivoksella.
- Mineraalitaloudessa toimii laaja arvoketju, johon kuuluvat kaivosten lisäksi toimialan pk-yritykset, urakoitsijat, teknologiavalmistajat ja malminetsintäyritykset. Viennin osalta on mainittava metallien jalostuksen suuret toimijat sekä Suomen maailman mittakaavassa merkittävät kaivosteknologian valmistajat.
- Kaivosalan verojalanjälki on merkittävä: esim. Kittilän kaivos maksoi veroa 73 M€ vuonna 2024.
- Ensimmäisenä vuonna kaivosvero tuotti 31,2 M€ – selvästi yli arvioiden.