Budjettiriihessä askel oikeaan suuntaan mutta epävarmuus jatkuu
Kaivosteollisuus ry suhtautuu varovaisen myönteisesti budjettiriihen linjaukseen ottaa kansallisen mineraalistrategian mukaisesti kaivosmineraaliveron toimivuus arviointiin.
Pääministeri Petteri Orpon 2.9.2025 päättyneen budjettiriihen mukaan kaivosmineraaliveron toimivuutta tullaan arvioimaan työ- ja elinkeinoministeriön ja valtiovarainministeriön toimesta.
Hallitus selvittää kaivosveron veromallin kehittämistä kohtia hybridimallia, jossa vero koostuisi tuotantoverosta sekä toisaalta tuloksen verottamisesta. Lisäksi hallitus lupaa selvittää nykylain mukaisia metallien verotusarvojen vinoutumia.
Valitettavasti pääministeri Orpon hallitus aikoo edelleen hidastaa kaivosten sähköistymistä ja louhinnan sähköverotus 44-kertaistetaan. Tämä on huono viesti vastuulliselle teollisuudelle, joka pyrkii pois fossiilisista polttoaineista.
Sähköveroluokan korotus hidastaa alan sähköistymistä
Raskaat sähköveronkorotukset, joista hallitus piti kiinni budjettiriihessä, hidastavat fossiilivapaaseen tuotantoon siirtymistä, sillä sähköveron korotus toimii esteenä uusille investoinneille sekä modernin kaivosteknologian kehittämiselle ja käyttöönotolle. Samalla verotus ei koske tuontimineraaleja, mikä vääristää kilpailua ja lisää Suomen riippuvuutta ulkomaisista raaka-aineista.
Ennakoitavuuden puute vaivaa
Venäjä käy aggressiivista sotaa Euroopassa. Nykyinen kansainvälinen tilanne korostaa raaka-aineiden saatavuuden ja omavaraisuuden strategista merkitystä. Kaivosteollisuuden elinvoima on edellytys sähköistyvälle yhteiskunnalle sekä Suomen vahvan kaivosteknologiaosaamisen hyödyntämiselle. Päätökset kaivosverotuksen korotuksesta ovat ristiriidassa sekä Euroopan strategisen autonomian että Suomen varautumisen kannalta.
Kaivosteollisuus ry toivoo päättäjiä:
- Uudelleenarvioimaan myös sähköveron korotukset, jotka kohdistuvat suoraan tuotantokustannuksiin, vaikeuttavat alan kehittämistä ja asettavat alan eriarvoiseen asemaan suhteessa muuhun teollisuuteen.
- Säilyttämään verotuksen pitkäjänteisyyden ja ennakoitavuuden, jotta Suomeen suuntautuvat investoinnit eivät vaarannu.
- Turvaamaan kotimaisen raaka-aineomavaraisuuden, joka on välttämätöntä sekä huoltovarmuudelle että fossiilisista polttoaineista irtautumiselle.
Lisätietoja
