Kaivosveron korotuksen vaikutuksia tulee arvioida – kaivosteollisuus avoin vaihtoehtoisille malleille
Kaivosteollisuus ry on huolissaan suunnitellun kaivosveron nelinkertaistamisen vaikutuksista alan toimintaedellytyksiin ja kaivospaikkakuntien elinvoimaan.
Hallituksen budjettiesityksen mukana ei annettu lakiehdotusta kaivosmineraaliveron korottamisesta. Runsaasta ja paikoin sekavasta aineistosta voidaan kuitenkin päätellä, että hallitus yhä suunnittelee teollisuuden toimintaedellytysten heikentämistä ja kaivosveron nostamista 70 miljoonalla eurolla. Kaivosvero kohdistuu tuotantokustannuksiin eikä liikevoittoon, joten sitä joutuvat maksamaan myös tappiolliset yhtiöt. Näiden yhtiöiden tilannetta ei helpota yhteisöveron kahden prosenttiyksikön kevennys vuodesta 2027 alkaen.
Sen sijaan kaivostoiminnan sähköveron korotus on jo eduskunnan käsittelyssä. Korotus kohdistuu vain yhteen teollisuudenalaan. Petteri Orpon hallitus ei kavahda fossiilituontia, edes Venäjältä.
Päätökset vaikeuttavat Suomen tavoitetta vahvistaa kaivosteollisuuden tuotteita jalostavan teollisuuden kasvuedellytyksiä. Tämä heikentää muun muassa metallinjalostuksen, puhtaan energian teollisuuden ja puolustusteollisuuden toimintamahdollisuuksia. Päätöksillä voi olla vaikutuksia myös Euroopan raaka-aineomavaraisuuden turvaamiseen.
Suomessa toimivalla kaivosteollisuudella ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa metallien maailmanmarkkinahintoihin – veronkorotusta ei siis voida siirtää tuotteiden hintoihin kustannusten kattamiseksi.
Peräänkuulutamme kaivosveromallin uudelleenarviointia ja ratkaisua, jossa huomioidaan raaka-aineiden markkinahintojen vaihtelu sekä yritysten taloudellinen tilanne.
Veropäätökset vähentävät kaivosalan investointeja ja työpaikkoja, mikä puolestaan heikentää kaivospaikkakuntien hyvinvointia. Pitkällä aikavälillä valtion ja kuntien verotulot supistuvat, kun kaivosalan kannattavuus heikkenee ja kaivostuotteita jalostavan teollisuuden toimintaedellytykset vaikeutuvat. Lisäksi näyttää siltä, että hallitus suunnittelee myös kuntien osuuksien pienentämistä, mikä entisestään jarruttaa Pohjois- ja Itä-Suomen kasvua.
Lisätietoja
