Siirry sisältöön
Etusivu Kaivosala Suomessa

Kaivosala Suomessa

Suomi on kaivosmaana useimpia EU-maita paremmassa asemassa, koska kallioperämme kätkee tärkeitä raaka-aineita. Olemme EU-maiden suurin kullan, platinan ja palladiumin tuottaja. Suomen ja Fennoskandian kallioperässä on vielä paljon mahdollisuuksia löytää monia elintärkeitä mineraaleja.

Päivitetty 05.08.2026 klo 15:56

Lukuja kaivosteollisuudesta

  • Kaivosten lukumäärä 2025: 41
  • Kaivosinvestoinnit 2025: 439 milj € (+18% vuoteen 2023 verrattuna)
  • Liikevaihto 2025: noin 2–3 mrd. €
  • Henkilöstö 2025: kaivosala työllistää noin 6000 henkeä
  • Metallimalmirikasteiden vienti 2022: 0,264 miljoonaa tonnia, arvo noin 841 milj. €
  • Metallimalmirikasteiden tuonti 2022: 4,1 miljoonaa tonnia, arvo 3 063 miljoona €
  • Malminetsintää harjoitti v. 2025: 63 yhtiötä
  • Malminetsinnän investoinnit v. 2025: 89,1 milj. €
  • Kokonaislouhinta v. 2025 (hyötylouhinta + sivukivet): 118,2 milj. tonnia
  • Kolme suurinta kaivosta v. 2025, kokonaislouhinta: Kolme suurinta Terrafame (42,3 Mt) Kevitsa (30,7 Mt), ja Siilinjärvi (29,2 Mt) louhivat tästä 86 %.
  • Hyötylouhinta v. 2025: 43,8 milj. tonnia (malmi, karbonaattikivet ja teollisuusmineraalit yhteensä)
  • Alan koulutusta tarjoaa: 6 yliopistoa, 4 ammattikorkeakoulua, 12 ammatti- tai aikuisopistoa
  • Tärkeitä tutkimuslaitoksia: GTK, Syke, VTT
  • Arvoketjussa: yli 200 kaivannaisteknologian ja -palveluiden tarjoajaa, kymmenen sulattoa ja terästehdasta, rahoittajia (esim. Business Finland, Finnvera)
  • Houkuttelevuus kaivosmaana: Maailman 11. houkuttelevin maa kaivosinvestoinneille (Fraser Institute 2025 Mining Survey).

Tiesitkö, että…

Sähköauto latauksessa

Akkuklusteri kehittyy Suomessa

  • Sähköautot ovat matkapuhelimien kaltainen toimialamurros.
     
  • Suomella on ainutlaatuinen tilaisuus, koska meillä on edellytykset tuottaa kaikkia keskeisiä akkujen tuotannossa tarvittavia mineraaleja.
     
  • Vuonna 2021 myytiin globaalisti noin 6,5 milj. sähköautoa. EU:n päästötavoitteet edellyttävät, että pelkästään Euroopassa myydään vuonna 2030 jo noin 5 milj. sähköautoa.
     
  • Suomessa kolme akkukemikaalitehdasta ja muita suunnitelmia akkuklusterin rakentamiseksi.
     
  • Pelkästään Terrafame luo 150 suoraa ja lähes 500 välillistä uutta työpaikkaa akkukemikaalien tuotannossa.
Kontteja satamassa

Kaivokset ovat tärkeitä huoltovarmuudelle

  • Monien kriittisten metallien saatavuus vaikeutuu lähivuosina
     
  • Suurvallat hankkineet hallintaansa erittäin paljon kaivoksia
     
  • Monien metallien saatavuuden varmistaminen mahdollisissa häiriötilanteissa tärkeää huoltovarmuuden kannalta, kyseessä on suuri huoli koko EU:lle

Suomi on monien kriittisten metallien tärkeä tuottaja.

Viljaa pellolla

Kaivosteollisuuden tuotteita käytetään useilla eri aloilla

  • Teollisuusmineraalit (esim. kalkkikivi ja talkki) ovat kriittisen tärkeitä mm. vedenpuhdistuksessa, viljelysmaan parantamisessa, lannoitteissa ja lääkkeiden valmistuksessa.
  • Metallimineraalit ovat välttämättömiä mm. elektroniikassa, sähköautoissa ja hygieniaa vaativissa leikkaussaleissa.
Metallilevyjen käsittelyä

Kaivokset ovat tärkeä työllistäjä Pohjois-Suomessa

  • Kaivosteollisuus tuo elinvoimaa seuduille, joilla hyvinvoinnin kehittäminen muuten vaikeaa
     
  • Kittilässä Agnico Eaglen kultakaivos tuo yli kolmasosan työpaikoista
     
  • Kainuussa positiivinen rakenneongelma työvoiman saamisessa, nyt kun Terrafame investoi akkukemikaalitehtaaseen
     
  • Kemi-Tornion alue tuo 8 % Suomen viennistä, vaikka asukkaita vain 1 %. Kromikaivos ja Outokumpu alihankkijoineen tärkeässä roolissa.
Tuuliturbiineja meressä

Kaivoksia tarvitaan ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen

  • Pariisin ilmastosopimuksen edellyttämä vihreä teknologia kymmenkertaistaa koboltin, litiumin, nikkelin, kuparin ja alumiinin tuotannon vuoteen 2050 mennessä (Maailmanpankki)
     
  • Kaivostuotteet välttämättömiä mm. tuulisähkön, aurinkopaneeleiden ja sähköautojen tuottamisessa.

Kaivosalan omat CO2-päästöt tuotettua tonnia kohti ovat laskeneet jyrkästi. Tilastokeskuksen mukaan nyt päästöt ovat noin 0,4 milj. tonnia, mikä on 0,7 % Suomen kasvihuonepäästöistä.