Olisiko sinusta kivenkovaksi ammattilaiseksi kaivosalalle?

Suomen kaivoksissa tuotetaan metallimalmeista kultaa, kromia, kuparia, nikkeliä, sinkkiä, rikkiä, kobolttia, hopeaa, lyijyä ja platinaryhmän metalleja sekä litiumia. Näitä tarvitaan muun muassa rakentamisessa, elektroniikan valmistuksessa sekä akkuteollisuudessa. Ilman ruostumatonta terästä esimerkiksi sairaaloiden ja keittiöiden hygienia heikkenisi. Ruostumatonta terästä ei taas olisi ilman kromia ja nikkeliä tuottavia kaivoksia. 

Teollisuusmineraalikaivoksista puolestaan louhitaan muun muassa dolomiittia, kalsiittia, apatiittia ja talkkia, joita hyödynnetään esimerkiksi vedenpuhdistuksessa, viljelysmaan parantamisessa, lannoitteissa ja lääkkeiden valmistuksessa.  

Suomen suurimmat kaivoskeskittymät ovat Kainuussa ja Lapissa. Kaivokset tuovatkin hyvinvointia erityisesti alueille, joilla muita työpaikkoja on niukasti. Vuonna 2026 Suomessa toimi 39 kaivosta, joista kahdeksan tuotti metallimalmeja ja 31 teollisuusmineraaleja. Kaivosteollisuus investoi vuonna 2023 noin 380 miljoonaa euroa ja työllisti noin 6 000 henkeä.

Vastuullisuus tarkoittaa kaivosalalle muun muassa työpaikkojen luomista, työturvallisuutta, vuoropuhelua kuntalaisten ja paikallisten yritysten kanssa sekä ympäristön huomioon ottavien ratkaisujen kehittämistä.

Kaivoksen tulo alueelle aiheuttaa yleensä innostusta uusista työpaikoista, mutta monia saattavat askarruttaa erityisesti ympäristökysymykset. Kaivosalan yrityksille onkin olennaista hälventää huolia ja jakaa tietoa ryhtymällä avoimeen keskusteluun asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa jo malminetsintävaiheessa.

Kun mineraalisia raaka-aineita hyödynnetään, sillä on aina vaikutuksia ympäristöön. Kaivostoiminnassa vaikutuksia pyritään ennakoimaan ja minimoimaan lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Towards Sustainable Mining -standardiin perustuvilla arviointityökaluilla ja vapaaehtoisella raportoinnilla toimiala kirittää itseään kehittämään entistä vastuullisempia toimintatapoja.

Älykkäät prosessit ovat keskeisiä kaivosteollisuudelle, sillä ne paitsi parantavat tehokkuutta myös säästävät ympäristöä. Alan lukuisat tutkimus- ja kehityshankkeet tähtäävät esimerkiksi mahdollisimman haitattomiin malminetsintämenetelmiin, tehokkaaseen vesien hallintaan, energiatehokkuuteen ja tuotannon sivuvirtojen hyödyntämiseen.

Toiminnan päätyttyä aluetta ei ole mahdollista saattaa täysin alkuperäiseen asuun. Huolellisella jälkihoidolla voidaan kuitenkin luoda ympäristö, joka on luonnoltaan jopa alkuperäistä monimuotoisempi ja palvelee yhteisön virkistystarpeita.

Lue lisää vastuullisuudesta kaivosalalla

Automaatioinsinööri – prosessien orkesterinjohtaja. Kaivosalaan erikoistuneet automaatioinsinöörit hallitsevat kaivoksissa käytettäviä prosesseja ja teknologioita. He ovat kaivosalan modernisaation avainpelaajia, jotka tekevät mahdolliseksi etäohjatun ja automatisoidun kaivos- ja rikastustoiminnan. Kaivosalalla automaatioinsinöörin työ keskittyy kaivosten koneiden, prosessien ja järjestelmien sekä tarvittavien mittausten suunnitteluun, kehittämiseen ja ylläpitoon. Hänen tehtävänsä on varmistaa, että esimerkiksi mineraalien murskaus, rikastus ja kuljetus sujuvat saumattomasti. Automaatioinsinöörin osaaminen kattaa laajasti automaatiojärjestelmien suunnittelua, robotiikkaa, sensoriteknologiaa ja datan analysointia.  
  
Automaatio-opinnot voi aloittaa jo ammattikoulussa. Automaatioinsinöörin uralle pääset opiskelemalla insinööritieteitä ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Ammattikorkeakoulussa voit opiskella automaatio-, sähkö- tai prosessitekniikkaa, jotka valmentavat kaivosten automaatiojärjestelmien hallintaan. Yliopistossa voit suorittaa diplomi-insinöörin tutkinnon esimerkiksi automaatiotekniikan tai prosessiteknologian alalta, jolloin opit muun muassa ohjelmoinnista, tekoälystä ja sensoriteknologiasta. Myös ympäristöosaamista kannattaa kehittää. 

Automaatioinsinöörinä menestyäksesi tarvitset

– ongelmanratkaisukykyä, koska järjestelmien vianetsintä ja optimointi ovat keskeisiä tehtäviä
– tarkkuutta ja systemaattisuutta, jotta kaikki prosessit toimivat oikein
– ideointitaitoa ja tulevaisuusajattelua, sillä automaatio kehittyy jatkuvasti ja innovaatioita tarvitaan. 

Kaivostyönjohtaja – kaivoksen kapteeni​. Kaivostyönjohtaja on vastuussa siitä, että työt etenevät suunnitellusti ja turvallisesti ja että kaivoksen tuotantotavoitteet saavutetaan. Kippari joutuu toisinaan myös haastaviin tilanteisiin, joissa on osattava pitää pää kylmänä ja sydän lämpimänä – kuten aina ihmisten kanssa työskennellessä. 
 
Kaivostyönjohtaja voi työskennellä 
– kaivoksilla vastaten louhintaprosessien päivittäisestä johtamisesta
– projektien toteutuksessa, kuten kaivosten laajennuksissa tai uusien alueiden käyttöönotossa. 

Kaivostyönjohtajaksi voit päästä useita eri reittejä. Esimerkiksi kaivosalan perustutkinto yhdistettynä käytännön työkokemukseen luo hyvän pohjan. Ammattikorkeakouluopinnoista saat kaivos-, prosessi- tai tuotantotekniikan insinöörikoulutuksesta valmiuksia työnjohdollisiin tehtäviin. Lisäksi käytännön kokemus kaivoksen eri tehtävistä auttaa ymmärtämään käytännön prosessit ja työntekijöiden tarpeet. 

Kaivostyönjohtajana tarvitset 

– johtamistaitoja, jotta voit motivoida ja ohjata tiimiä tehokkaasti 
– ongelmanratkaisukykyä, sillä arjen haasteet vaativat nopeita ja järkeviä päätöksiä 
– viestintätaitoja, jotta yhteistyö työntekijöiden, johdon ja ulkoisten toimijoiden kanssa sujuu 
– turvallisuusosaamista, sillä olet vastuussa kaivoksen ja siellä työskentelevien ihmisten turvallisuudesta.  
– kokonaisuuden hallintaa, jotta voit suunnitella ja seurata toimintaa tuotantotavoitteiden mukaisesti.

Kaivostyöntekijä – kaivoksen kivijalka. Nämä luotettavat ammattilaiset pitävät kaivokset pyörimässä ja pitävät huolen siitä, että arvokkaat mineraalit saataisiin talteen. Työ on käytännönläheistä ja monipuolista. Kaivostyöntekijöitä tarvitaan avolouhoksissa, maanalaisissa kaivoksissa, malmia käsitelevissä rikastamoissa sekä kaivoksen infrastruktuurin ylläpidossa, kuten kuljetusjärjestelmien parissa.  
 
Kaivostyöntekijäksi voit kouluttautua suorittamalla kaivosalan perustutkinnon ammattioppilaitoksessa, jossa opit perustiedot ja valmiudet toimia erilaisissa kaivosalan työtehtävissä. Opintoihin kuuluu niin malminlouhintaa, nykyaikaisten kaivoskoneiden hallintaa, kaivoksen rakentamista kuin turvallisuusosaamista. Kaivostyön opiskelija voi erikoistua esimerkiksi kaivosrakentamiseen, näytekairaukseen tai panostustehtäviin.

Kaivostyöntekijänä tarvitset

– teknistä ymmärrystä ja kiinnostusta uusia teknologioita kohtaan, jotta osaat käyttää kaivoksilla tarvittavia koneita ja laitteita 
– tiimityöskentelytaitoja, sillä yhteistyö muiden kanssa on välttämätöntä 
– turvallisuusajattelua, jotta työympäristö pysyy turvallisena
– hyvää fyysistä kuntoa, sillä osa työtehtävistä vaatii kestävyyttä ja voimaa.  

Laborantti – mineraalien mysteerien ratkoja. Laborantti on analyytikko, joka kaivoksen omana tutkijana varmistaa mineraalien laadun ja prosessien toimivuuden.  

Laborantin tehtäviin kuuluu malmi- ja mineraalinäytteiden analysointi sekä prosessien laadunvalvonta. Laborantit analysoivat malmin ominaisuuksia ja prosessien tuloksia kaivoksilla sekä tarkkailevat mineraalien erottelun tehokkuutta rikastamoissa.

Usein laborantti seuraa myös kaivosten ympäristön tilaa tekemällä esimerkiksi pölymittauksia tai tutkimalla vedenlaatua. Laborantit ovat tärkeässä roolissa koko kaivostoiminnan onnistumisessa, sillä kaivosyhtiöiden mineraaleista saamat tuotot perustuvat heidän tekemiinsä pitoisuusmittauksiin. 

Laborantiksi voit opiskella suorittamalla laboratorioalan perustutkinnon ammattioppilaitoksessa, jossa oppii analyysimenetelmiä ja työskentelyä laboratorioympäristössä. Ammattikorkeakoulussa voi erikoistua laboratorianalytiikkaan tai kaivosten prosessien laadunvalvontaan. Myös prosessitekniikan tai materiaalitieteen opinnot avaavat ovia laborantin tehtäviin kaivosteollisuudessa.

Laboranttina pärjäät, jos sinulta löytyy 

– tarkkuutta ja huolellisuutta, sillä pienetkin virheet voivat vaikuttaa analyysituloksiin 
– kiinnostusta kemiaan ja luonnontieteisiin, jotka ovat työsi perusta
– teknistä osaamista, sillä työssä käytetään monimutkaisia analyysilaitteita 
– ongelmanratkaisukykyä, sillä näytteiden analysointi vaatii loogista ajattelua
– tiimityötaitoja, sillä työskentelet osana prosessien kehittämistä ja laadunvarmistusta.

Geologi – tosielämän aarteenmetsästäjä. Geologi etsii kallioperän kätkemiä aarteita eli mineraaleja ja metalleja. Hän kartoittaa potentiaalisia esiintymiä ja tutkii, missä mineraalivarat sijaitsevat – ja minne kannattaisi siis perustaa uusi kaivos tai laajentaa nykyistä kaivosta. Geologin tehtävä on muuttaa mahdollisuudet todeksi – tässä työssä jokainen löytö voi olla askel kohti tulevaisuutta. Toki myös hyvää tuuria tarvitaan! 

Geologeja työskentelee kaivosyhtiöiden lisäksi geologisissa konsulttitoimistoissa, jotka tekevät tutkimuksia eri puolilla maailmaa sekä tutkimuslaitoksissa kehittämässä uusia malminetsintämenetelmiä. Tehtävään voi kouluttautua esimerkiksi opiskelemalla geologiaa yliopistossa, missä oppii maaperän koostumuksesta, mineraaleista ja malmiesiintymistä. Myös kaivosalan perustutkinnossa voi suuntautua malminetsintään.

Geologina menestyt, jos sinulta löytyy

– seikkailuhenkeä, sillä työ voi viedä sinut syrjäisille alueille ja vaihteleviin olosuhteisiin
– analyyttistä ajattelua, sillä datan tulkitseminen ja esiintymien arviointi vaativat loogisuutta
– kiinnostusta tieteeseen, erityisesti geologiaan eli maa- ja kallioperän tutkimiseen  
– sinnikkyyttä, sillä arvokkaiden esiintymien löytäminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. 

Metallurgi – teräksen taikuri. Metallurgihallitsee metallit ja muuttaa ne vahvoiksi, kestäviksi ja käyttökelpoisiksi materiaaleiksi. Hän ei ehkä osaa muuttaa lyijyä kullaksi, mutta tekee varmasti metalleista vahvempia, kevyempiä, kestävämpiä ja tehokkaampia! 

Metallurgi rakentaa tulevaisuutta metalli kerrallaan – olivatpa kyseessä avaruusteknologiat, uusiutuvan energian ratkaisut tai seuraavan sukupolven kierrätysinnovaatiot. Hän ymmärtää, miten metalleja jalostetaan eri tarkoituksiin, kuten kevyiksi lentokoneosiksi, kestäviksi rakennusteräksiksi tai huipputarkoiksi elektroniikan komponenteiksi. Metallurgit työskentelevät rikastamoissa ja sulattamoissa, joissa heidän tehtävänsä on tietää, millaisella ”reseptillä” kulloinkin tarvittava metalliseos tai materiaali syntyy.  

Metallurgiksi voit päästä matematiikan, kemian, fysiikan ja luonnontieteiden opintojen kautta. Metallurgiaa voi opiskella ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa, joissa painopiste on materiaalien ominaisuuksissa, jalostuksessa ja kierrätyksessä. Ammattikorkeakoulut tarjoavat prosessitekniikan ja kaivostekniikan alan opintoja, joissa käsitellään metallien valmistusprosesseja. Yliopisto-opinnot sisältävät syvällistä metallurgian ja materiaalitekniikan osaamista. Esimerkiksi Oulun yliopiston materiaalitekniikka ja Aalto-yliopiston insinööritieteet tarjoavat koulutusta, joka valmentaa alan huippuosaajaksi. Diplomi-insinöörin tutkinto metallurgian tai materiaalitekniikan alalta avaa ovia vaativiin asiantuntija- ja kehitystehtäviin.

Voit sopia metallurgiksi, jos sinulla on

–teknistä älyä ja uteliaisuutta, sillä metallurgi käyttää monimutkaisia teknologioita metallien tutkimiseen ja jalostukseen 
– kärsivällisyyttä ja tarkkuutta, sillä pienetkin yksityiskohdat ratkaisevat metallien ominaisuuksissa 
– ongelmanratkaisukykyä, sillä metallurgi kehittää jatkuvasti uusia tapoja parantaa metallien ominaisuuksia ja valmistusprosesseja 
– kestävyysajattelua, sillä metallurgin työssä on tärkeää optimoida prosesseja niin, että ne ovat ympäristöystävällisiä ja energiatehokkaita. 

Rikastaja – materiaalien maestro​. Rikastajaa erottelee arvokkaat mineraalit malmista. Hän seuraa tarkasti metallurgin laatimia reseptejä, joiden avulla monimutkaiset raaka-aineet muuttuvat käyttökelpoisiksi materiaaleiksi. Tyypillisesti rikastaja työskentelee kaivoksen rikastamossa, jossa louhittu malmi tai mineraali rikastetaan jatkojalostukseen sopivaksi. Prosessit ovat pitkälti automatisoituja ja tietokoneohjattuja.  

Erityisesti matematiikan, kemian, fysiikan ja luonnontieteiden opinnot luovat hyvän pohjan rikastajaksi opiskelemiselle. Suorittamalla ammattikoulussa kaivosalan perustutkinnon voit suuntautua kaivoksen ja rikastamon prosesseihin. Myös ammattikorkeakoulussa voi opiskella kaivos- ja rikastustekniikkaa.  
 
Rikastajalle hyödyllisiä ominaisuuksia ovat  

– kiinnostus kemiaan, fysiikkaan ja matematiikkaan sekä teknologioihin 
– analyyttinen ajattelutapa sekä hyvä ongelmanratkaisukyky 
– huoRikastaja – materiaalien maestro​. Rikastajaa erottelee arvokkaat mineraalit malmista. Hän seuraa tarkasti metallurgin laatimia reseptejä, joiden avulla monimutkaiset raaka-aineet muuttuvat käyttökelpoisiksi materiaaleiksi. Tyypillisesti rikastaja työskentelee kaivoksen rikastamossa, jossa louhittu malmi tai mineraali rikastetaan jatkojalostukseen sopivaksi. Prosessit ovat pitkälti automatisoituja ja tietokoneohjattuja.  

Erityisesti matematiikan, kemian, fysiikan ja luonnontieteiden opinnot luovat hyvän pohjan rikastajaksi opiskelemiselle. Suorittamalla ammattikoulussa kaivosalan perustutkinnon voit suuntautua kaivoksen ja rikastamon prosesseihin. Myös ammattikorkeakoulussa voi opiskella kaivos- ja rikastustekniikkaa.  
 
Rikastajalle hyödyllisiä ominaisuuksia ovat  

– kiinnostus kemiaan, fysiikkaan ja matematiikkaan sekä teknologioihin 
– analyyttinen ajattelutapa sekä hyvä ongelmanratkaisukyky 
– huolellisuus ja keskittyminen tarkkuutta vaativiin tehtäviin 
– tiimityötaidot. 

Turvallisuusasiantuntija – työpaikan turvasankari. Turvallisuusasiantuntija osaa tunnistaa työympäristöön liittyvät vaarat ja riskit sekä taklata ne etukäteen. Hänen tehtävänsä on huolehtia siitä, että työympäristöt, kuten kaivokset, rikastamot tai rakennustyömaat, ovat turvallisia kaikille. Turvallisuusasiantuntijan työssä yhdistyvät huolenpito ihmisistä ja asiantuntemus teknologioiden ja prosessien turvallisuudesta. Hän analysoi työolosuhteita, tunnistaa vaaroja ja riskejä, kouluttaa henkilöstöä ja varmistaa, että sääntöjä ja määräyksiä noudatetaan. Turvallisuusasiantuntija on läsnä kaikkialla, missä tarvitaan tarkkaa silmää ja ennakoivaa ajattelua! 

Turvallisuusasiantuntijaksi voit päästä opiskelemalla turvallisuusalaa, insinööritieteitä tai työterveyden ja -turvallisuuden alaa. Myös prosessitekniikan ja kaivosalan koulutus antaa hyvän pohjan. Ammattikorkeakouluissa voit opiskella esimerkiksi turvallisuus- ja riskienhallintaa, joka valmistaa turvallisuusalan asiantuntijatehtäviin. Yliopistoissa voit suorittaa opintoja esimerkiksi työterveyden, ympäristöturvallisuuden tai prosessiturvallisuuden aloilla.  
 
Turvallisuusasiantuntijana menestymiseen tarvitset

– tarkkuutta ja huolellisuutta, sillä pienet yksityiskohdat voivat tehdä suuria eroja 
– ongelmanratkaisukykyä, sillä odottamattomia tilanteita voi tulla eteen milloin tahansa 
– hyvät vuorovaikutustaidot, jotta osaat kommunikoida ohjeet ja suositukset selkeästi ja vakuuttavasti
– paikkaan sopeutuvaa ajattelua, sillä turvallisuusasiantuntijan työympäristöt voivat vaihdella kaivoksesta toimistoon tai tehtaalta koulutustilaisuuksiin. 

Ympäristöasiantuntija – vastuullisuuden vahti.  Ympäristöasiantuntija on tärkeä neuvonantaja, jolle vastuullisuus ja kestävä kaivostoiminta ovat sydämen asioita.

Ympäristöasiantuntija valvoo kaivoksen vaikutuksia ympäristöön ja huolehtii siitä, että ympäristölainsäädäntöä noudatetaan tarkasti. Hän seuraa muun muassa vesien ja ilman laatua sekä jätteiden käsittelyä ja vastaa kaivoksen ympäristöriskien hallinnasta ja -vaikutusten minimoinnista. Työn tärkein tavoite on varmistaa, että kaivostoiminta kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän. 

Kaivosalaan erikoistuneita ympäristöasiantuntijoita työskentelee kaivosten ohella konsulttiyrityksissä, jotka tarjoavat ympäristövaikutusten arviointiin liittyviä palveluja, sekä viranomaistehtävissä, joissa valvotaan kaivostoiminnan ympäristövaikutuksia ja tehdään lainsäädännöllisiä arviointeja sekä lupapäätöksiä. 

Ympäristöasiantuntijaksi voi kouluttautua esimerkiksi opiskelemalla ympäristö- ja luonnontieteitä yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Opinnoissa keskitytään muun muassa luonnonvarojen kestävään käyttöön ja ympäristövaikutusten arviointiin. Ympäristötekniikan tai ekologian opinnot auttavat kehittämään asiantuntemusta ympäristövaikutusten ja -riskien hallinnassa ja kestävässä kehityksessä.

Ympäristöasiantuntijana onnistut, jos sinulta löytyy

– ympäristötietoisuutta ja -osaamista, sillä työsi keskiössä on luonnon suojeleminen ja ympäristön hyvinvointi 
– analyyttista ajattelua, jotta pystyt arvioimaan ja ennakoimaan kaivostoiminnan ympäristövaikutuksia 
– viestintätaitoja, koska ympäristöasioissa yhteistyö eri sidosryhmien, kuten järjestöjen ja viranomaisten kanssa, on tärkeää.