Kisa Afrikan maiden suosiosta kiihtyy
Suuret valtiot tekevät yhä enemmän työtä Afrikka-suhteidensa eteen. Kisa suosiosta voi heijastua myös raaka-aineiden saamiseen.
Venäjän helmikuussa käynnistämä suurhyökkäys Ukrainaan on kiihdyttänyt kisaa myös Afrikan maiden suosiosta. Raaka-aineet ovat yksi syy kisaan.
Afrikkaa ovat kiertäneet vuorotellen Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov, Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja USA:n ulkoministeri Antony Blinken.
Yhdysvallat on ottanut kovat otteet, sillä Yhdysvaltain edustajainhuone hyväksyi huhtikuussa lakialoitteen H.R.7311 ”Countering Malign Russian Activities in Africa Act”. Tavoite on estää Afrikan maita tekemästä yhteistyötä Venäjän kanssa.
Monet Afrikan maat ovat historiallisesti tunteneet sympatioita Venäjää kohtaan, koska Neuvostoliitto tuki aikanaan monen maan itsenäisyysliikkeitä. Tämä voi selittää sitä, että 17 Afrikan maata pidättäytyi tuomitsemasta YK:ssa Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Samoin BRICS-maista vain Brasilia tuomitsi Venäjän, kun taas Etelä-Afrikka, Kiina ja Intia vaikenivat.
Kiina on jo aiemmin tehnyt systemaattista työtä vaikutusvaltansa lisäämiseksi Afrikassa investoimalla voimakkaasti infrastruktuuriin. Venäjä puolestaan on toiminut Afrikassa enemmän puolisotilaallisten Wagner-joukkojen ja propagandan avulla. Yhdysvallat näyttää valinneen kolmannen polun. Euroopan rooli ei näytä kovin yhtenäiseltä, vaikka Euroopan komissio onkin rahoittanut monia kehityshankkeita Afrikassa.
Afrikan maiden reaktiot voivat yllättää
On vaikea ennustaa, miten suurvaltojen toimet vaikuttavat Afrikan maihin, jotka eivät suinkaan ole mikään yhtenäinen blokki, joka reagoisi samalla tavoin asioihin. Monissa kirjoituksissa ovat kuitenkin nousseet esiin pelot neokolonialismista.
Joka tapauksessa on selvä, että kisa Afrikan maiden suosiosta herättää huolta myös raaka-aineiden saannin turvaamisesta. Hyvässä tapauksessa asiat jatkuvat jotakuinkin ennallaan, mutta huonon skenaarion toteutuminen saattaa johtaa suuriin vaikeuksiin tärkeiden raaka-aineiden kohdalla. Tämä voi pahimmillaan johtaa siihen, että EU:n vihreä siirtymä jää torsoksi raaka-ainepulan vuoksi.
Ettei pahin toteutuisi, olisi tärkeä edistää omaa raaka-ainetuotantoa ja etsiä myös vaihtoehtoisia kanavia raaka-aineiden saamiseksi. Suomi liittyikin kesäkuussa kymmenen maan liittoumaan nimeltä Minerals Security Partnership (MSP). Australia, Englanti, Etelä-Korea, Japani, Kanada, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi ja Yhdysvallat kehittää ystävällismielisten maiden toimitusketjua kaivoksista tehtaille saakka.