Pyhäsalmen kaivoksen sulkeminen etenee ympäristö huomioiden
Pyhäsalmen kaivoksen louhinta loppui vuonna 2022. Kaivoksen sulkeminen ja jälkihoito ovat edenneet ympäristöluvan mukaisesti. Yhtiö on varautunut jälkihoidon kustannuksiin.
Malminlouhinta Pyhäsalmen kupari- ja sinkkikaivoksella Pyhäjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla loppui elokuussa 2022, jonka jälkeen aloitettiin kaivoksen purku- ja sulkemistyöt. Kaivoksen 60 vuoden pituisena toiminta-aikana louhittiin yli 60 miljoonaa tonnia malmia ja tuotettiin yli 30 miljoonaa tonnia rikasteita. Yhteisöveroa Euroopan syvin metallikaivos maksoi Suomen valtiolle viimeisen parinkymmenen toimintavuotensa aikana noin 220 miljoonaa euroa, josta Pyhäjärven kaupungille palautui noin kolmannes.
Outokummun vuonna 1962 perustaman kaivoksen on vuodesta 2013 lähtien omistanut kanadalainen First Quantum Minerals Limited tytäryhtiönsä Pyhäsalmi Mine Oy:n kautta. Kaivoksen kupari- ja sinkkituotanto loppui samalla kuin louhinta, mutta alueella rikastetaan vielä pyriittiä materiaalista, jota kaivetaan sen varastoaltaasta rikastushiekka-alueelta. Valmis pyriittirikaste myydään ja kuljetetaan junalla etupäässä suurimmalle asiakkaalle Yaralle Siilinjärvelle, mutta osa viedään Kokkolan sataman kautta ulkomaisille asiakkaille. Kaivos työllistää tällä hetkellä noin 80 henkilöä urakoitsijat mukaan lukien.
Pyhäsalmi Mine Oy:n ympäristöpäällikkö Maria Hänninen kertoo, että kaivoksen sulkemisessa ja jälkihoidossa noudatetaan ympäristöluvan määräyksiä. Maanalaisesta kaivoksesta poistetaan kaikki koneet, laitteet ja muu irtain niiltä osin kuin se on turvallisesti mahdollista. Maan alle mahdollisesti jäävistä laitteista on tyhjennettävä ympäristön pilaantumisvaaraa aiheuttavat aineet.
Maanalaisen kaivoksen purkutyöt saadaan päätökseen vuonna 2025. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Tukes suorittavat purkutoimenpiteiden lopputarkastuksen.
Maanpäällä sulkeminen etenee Hännisen mukaan niin, että tarpeettomat rakennukset puretaan, lukuun ottamatta arvokohteiksi luokiteltuja rakenteita, kuten vanhaa nostotornia. Avolouhokset pidetään aidattuna, ja jos ne alkavat täyttyä, vedenlaatua seurataan tarkasti. Pyhäsalmi Mine Oy on tehnyt yhtiön taseeseen varauksen lopettamiskustannuksia varten. Ympäristön hyvä jälkihoito on varmistettu myös yli 20 miljoonan euron suuruisella jälkihoitovakuudella.
Vedet puhdistetaan
Ympäristön kannalta sulkemisessa keskeistä on vesienkäsittely, joka tulee jatkumaan vuosikymmeniä.
– Pyriitin rikastuksen päätyttyä rikastushiekka-altaiden suotovedet ja tehdasalueen pintavedet käsitellään kalkkisaostuksella uudessa vesienkäsittelylaitteistossa. Myöhemmin, kun kaivos on täyttynyt vedellä, myös ylivuotovedet käsitellään. Varsinaisia sivukivialueita Pyhäsalmella ei ole, koska sivukivi on hyödynnetty maanalaisten louhosten täytössä, Hänninen kertoo.
Vesiä käsitellään niin kauan kuin niiden laatu sitä edellyttää. Puhdistettu vesi johdetaan viereiseen Pyhäjärveen. Vedenpuhdistuksessa talteen saatu kiinteä aine, eli kipsi- ja rautasakka, varastoidaan kalvopohjaiselle alueelle, joka estää aineen liukenemisen ympäristöön.
– Rikastushiekka-altaat peitetään vettä heikosti läpäisevällä moreenilla, jotta veden ja hapen pääsy rikastushiekkaan minimoidaan. Näin voidaan ehkäistä happamien suotovesien muodostumista. Tavoitteena on siirtyä vesien laadun parannuttua passiiviseen kosteikkokäsittelyyn.
Yksi käytöstä poistunut rikastushiekka-allas on peitetty jo vuosituhannen vaihteessa. Linnut viihtyvät maisemoidulla alueella, ja altaan päälle on rakennettu myös aurinkovoimala, josta nykyinen rikastusprosessi saa osittain sähkönsä. Altaan peittoon tarvittava moreeni otettiin läheiseltä kaivoksen omistamalta alueelta, jonne on niin ikään muodostunut lintujen suosima kosteikko.
Tyhjään 1445 metrin syvyiseen kaivokseen on houkuteltu monenlaista toimijaa. Energiavarastoa ja pumppuvoimalaa on suunniteltu parin eri tahon toimesta, ja tähän olisi saatavilla myös työ- ja elinkeinoministerin investointitukea, mutta toistaiseksi suunnitelmat eivät ole edenneet rakentamisvaiheeseen asti. Tällä hetkellä kaivoksessa on käynnissä Future Mine -hanke, jonka testiympäristössä voidaan testata esimerkiksi autonomisia ja sähkökäyttöisiä kaivoskoneita.
– Kaivoksessa on järjestetty myös niin juoksu- kuin voimamieskilpailuja sekä kuvattu elokuvia ja sarjoja, Hänninen kertoo.
Mikäli tyhjää maanalaista kaivosta ei oteta muuhun käyttöön, sen annetaan täyttyä pohjavedellä. Ennen täyttymistä kuilut ja tunnelit suljetaan sekä varmistetaan, ettei niissä ole sortumisvaaraa. Kaivosonkaloiden luontaisen täyttymisen arvioidaan kestävän noin 50 vuotta.
