Vastuullinen kaivostoiminta kattaa kaivoksen koko elinkaaren ja perustuu osaaviin toimijoihin
Vastuullinen kaivostoiminta edellyttää sekä riittävää osaamista että taloudellista kantokykyä koko kaivoksen elinkaaren ajan. Tämä koskee myös toiminnan päättämistä ja alueen jälkihoitoa. Nykyaikaisessa kaivostoiminnassa sulkemista ei ryhdytä suunnittelemaan vasta toiminnan päättyessä, vaan sulkeminen otetaan huomioon jo lupahakemusvaiheessa, ja suunnitelmia tarkennetaan toiminnan aikana kertyvän tiedon perusteella.
Ylen 10.9. uutisoima Leppävirran Särkiniemen kaivoksen tilanne on muistutus siitä, kuinka pitkään kaivostoiminnan ympäristövaikutukset voivat näkyä toiminnan päättymisen jälkeen. Särkiniemen kaivos toimi vuosina 2007–2009, ja kaksi kaivosta operoinutta yritystä ajautui konkurssiin. Ylen mukaan alueelle on jäänyt ympäristöhaittoja, joiden kunnostamisesta on muodostunut noin 1,6 miljoonan euron kustannus.
On tärkeää huomioida, että kaivostoiminnan toimintaympäristö, lainsäädäntö, viranomaisvalvonta ja toimijoiden osaaminen ovat kehittyneet merkittävästi viime vuosikymmeninä. Kaivoksen sulkemista suunnitellaan koko sen elinkaaren ajan, ja käytöstä vapautuvia alueita maisemoidaan vaiheittain. Sulkemissuunnitelmaa päivitetään toiminnan edetessä ja olosuhteiden mahdollisesti muuttuessa, ja se hyväksytetään lupaviranomaisella. Kaivostoiminnan aikana vaaditaan myös nykyisten ympäristölupien puitteissa suoritettavaksi ennallistamis- ja jälkihoitotoimenpiteitä.
Kaivostoiminnan ympäristö- ja jälkihoitovelvoitteilla huolehditaan ympäristöstä myös toiminnan päätyttyä
Myös kaivosten vakuusjärjestelmä on kehittynyt merkittävästi näiden noin 20 vuoden aikana Särkiniemen toiminnan jälkeen. Kaivostoiminnan ympäristö- ja jälkihoitovelvoitteisiin liittyvillä vakuuksilla varmistetaan, että tarvittavat toimenpiteet voidaan tehdä myös tilanteessa, jossa toiminnanharjoittaja ei niitä esimerkiksi maksukyvyttömyyden vuoksi pysty toteuttamaan. Vakuuksien tasoa arvioidaan lupamenettelyssä ja sitä tarkistetaan toiminnan ja kustannustason muuttuessa.
Nykyisessä kaivostoiminnassa vakuudet kattavat erityisesti kaivannaisjätteisiin liittyviä velvoitteita. Vakuuksien määrittely perustuu toiminnan laajuuteen, riskeihin ja sulkemisesta sekä jälkihoidosta aiheutuviin kustannuksiin. Nykyisin vakuuksia on n. 1 mrd euroa, ja niiden nostoon ei tässä hetkessä ole tarvetta.
Viranomaisten osaaminen ja käytettävissä oleva tutkimustieto kaivosten ympäristöriskeistä ovat lisääntyneet. Esimerkiksi ymmärrys kaivannaisjätteiden käyttäytymisestä, happoa muodostavien jätteiden riskeistä sekä sulkemisrakenteiden pitkäaikaisesta toimivuudesta on huomattavasti paremmalla tasolla kuin vielä vuosikymmeniä sitten. Tämä tieto on osa nykyistä lupaharkintaa ja sulkemisen suunnittelua.
Viranomaisten resurssien riittävyydestä on tärkeää huolehtia myös jatkossa. Toimiva lupajärjestelmä ja riittävä valvonta ovat keskeinen osa vastuullista kaivostoimintaa. Vastuu toiminnan ympäristövaikutuksista kuuluu ensisijaisesti kaivosyrityksille ja toimiva yhteistyö viranomaisten kanssa on ensisijaisen tärkeää.
Ympäristöriskeihin varaudutaan Suomessa nykyisin myös ympäristövahinkorahaston kautta. Vuoden 2025 alussa toimintansa aloittaneeseen rahastoon kerätään ympäristövahinkomaksuja toimijoilta, joiden toiminnassa on ympäristön pilaantumisen riskejä, mukaan lukien kaivos- ja jätteenkäsittelytoiminta. Rahastosta voidaan maksaa korvauksia ympäristövahingoista sekä niiden torjunta- ja ennallistamiskustannuksista tilanteissa, joissa kustannuksia ei saada perittyä varsinaiselta vastuutaholta esimerkiksi maksukyvyttömyyden vuoksi.
Kaivosteollisuuden näkökulmasta tavoite on selvä: kaivostoiminnan tulee olla taloudellisesti, teknisesti ja ympäristöllisesti kestävää koko elinkaarensa ajan. Kaivosta perustettaessa on pystyttävä osoittamaan, että toiminnanharjoittajalla on riittävä osaaminen ja taloudellinen kantokyky myös toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon.
Vanhojen kaivosten ympäristöongelmia ei pidä vähätellä ja ratkaisuista on tärkeää keskustella. Samalla tulee tunnistaa, että tämän päivän kaivostoimintaa koskevat vaatimukset ja käytännöt ovat olennaisesti erilaisia kuin vuosikymmeniä sitten.
Vastuullisesti suunniteltu kaivostoiminta ei pääty tuotannon loppumiseen. Sulkeminen ja jälkihoito ovat osa kaivoksen koko elinkaarta – ja niiden suunnittelu alkaa jo ennen ensimmäistäkään kaivinkoneen kauhaisua.
Lisätietoja
