Kaivosteollisuus esittää uutta veromallia: toiminnan kannattavuus otettava huomioon
Kaivosteollisuus esittää hallitukselle uutta kaivosmineraaliveron mallia. Tänään julkaistulla uudella ratkaisulla tavoitellaan yhteiskunnan kokonaisetua ja huomioidaan valtion, kuntien ja teollisuuden näkökulmat.
Kaivosteollisuuden laatiman ja tänään julkaistun veromalliehdotuksen peruselementtinä on kiinteä, rojaltipohjainen osuus, joka osoitettaisiin kokonaisuudessaan kunnille. Toinen osuus suoritetaan valtiolle, ja se perustuu kaivostuotannon nettotuloon. Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtajan Pekka Suomelan mukaan kaivosveron painopisteen siirto tuloksen verottamiseen on järkevää.
– Esittämämme hybridimalli turvaa kunnille tasaisen, nykyistä suuremman verotuoton. Valtion näkökulmasta veromalli on neutraali eikä vaaranna mineraalisektorin työpaikkoja tai investointeja tulevaisuudessa, Suomela toteaa.
Kaivoksen elinkaaren aikana nähdään tyypillisesti useita hintojen nousuja, mutta myös laskuja kannattavuusrajalle tai sen alle. Uusi veromalli joustaa heikentyneessä suhdanteessa, jolloin työpaikkojen ja investointien menettämisen riski on pienempi. Kansantalouden näkökulmasta hybridimalli ottaa huomioon kaivosten koko elinkaaren ja toteuttaa kaivoslain periaatteita. Metallien hintojen noustessa veromalli toimii myös tehokkaana keinona verottaa windfall-tuottoja.
Hybridimallissa yhteiskunta saisi korvauksen myös kaivosmineraaleista, joita ei hyödynnetä, mutta samalla verorasitus ei muodostuisi kohtuuttomaksi kaivostoimintaa harjoittaville yrityksille, koska voitosta maksettava vero ottaa huomioon toiminnan kannattavuuden. Ehdotetun hybridimallin yritysten investointeja tai toimintaa vähentävä vaikutus on selvästi pienempi kuin nykyisessä mallissa. Hybridimallia koskeva ehdotus on linjassa valtioneuvoston budjettiriihessä 2.9.2025 tekemän päätöksen kanssa.
Kaivoteollisuudella on tarjota kattava, vaihtoehto kaivosmineraaliverolain uudistamiseksi. Ehdotuksen tavoitteena on korjata nykyisen rojaltipohjaisen veromallin ongelmat ja turvata sekä yhteiskunnan kohtuulliset verotulot että kaivosteollisuuden ja jatkojalostuksen kannattavuus, investoinnit ja työpaikat. Vaihtoehto on laadittu ottaen huomioon hallituksen budjettiriihen pöytäkirjassa 2.9.2025 linjattu hybridiveromallin selvittäminen ja valmistelu. Eduskunnan käsittelyssä oleva hallituksen esitys kaivosmineraaliveron korottamisesta perustuu yksinomaan louhitun malmin sisältämien mineraalien arvoon eikä huomioi toiminnan kannattavuutta. Hallituksen esityksen mukaisella veronkorotuksella itsessään olisi huomattavan laajat kielteiset vaikutukset kaivosteollisuuden sekä kaivoksista alkavan suomalaisen arvoketjun kannattavuuteen ja investointeihin sekä työllisyyteen, joita vaikutuksia sähköveron nousu ja sähköistämistuen poisto vielä vahvistavat. Näiden vaikutusten seurauksena hallituksen esityksellä ei saavuteta myöskään tavoitteita julkisen talouden verotulojen lisäämisestä. Olennaista olisi tarkastella veronkorotusta ja veropohjaa sekä veron rakennetta uudelleen ja huolellisten vaikutusarviointien pohjalta. Kaivosmineraaliverotuksessa on koko yhteiskunnan edun mukaista soveltaa investointien, tuottavuuden ja työllisyyden kasvun mahdollistavaa ja ennakoitavaa lähestymistapaa.
Ehdotuksen mukaan hybridimalli koostuu kahdesta osasta:
- Rojalti 1,0 % kaivoksen tuottaman mineraalin verotusarvosta lain liitteessä lueteltuja, kansainvälisten markkinoiden kohteena olevia mineraaleja tuottavilta kaivoksilta tai 0,30 €/tonni malmia tai hyötykiveä muiden kuin liitteessä mainittujen kaivosmineraalien tuottajilta
- Voittovero 5 % kaivoskohtaisesta verovuoden tuottojen ja kulujen erotuksesta niissä kaivoksissa, jotka tuottavat lain liitteessä mainittuja, 1,0 % rojaltin piirissä olevia mineraaleja
Kaivoskohtaisen nettotuoton laskennassa voittoveroa varten sovelletaan seuraavia sääntöjä:
- Kaivoskohtainen nettotuotto lasketaan rikasteen tai vastaavan välituotteen hinnan tai siirtohinnan perusteella kaivokselle kohdennetusta liikevaihdosta, josta vähennetään kaivoksen toimintaan kohdistuvat vähennettävät hankintamenot, jotka sisältävät myös ensimmäisen rikastuksen tai vastaavan jatkojalostuksen menot
- Lisäksi saa kuluina vähentää jatkojalostusvähennyksen, Jatkojalostusvähennys on 10 % rikastukseen tai vastaavaan jatkojalostukseen kohdistuvien suoritteiden hankintamenosta, kuitenkin enintään 60 % verovuoden nettotuotosta.
- Voittoveron laskennassa sovelletaan muuten elinkeinotulon verotuksesta annetun lain mukaista laskentaa, tulojen ja menojen kohdentamista kiinteälle toimipaikalle verotuksessa koskevia sääntöjä ja periaatteita sekä yritysverotuksessa muutoinkin sovellettavia OECD:n siirtohinnoitteluohjeita. Poikkeuksena on, että rahoitustuottoja ja -kuluja ei oteta laskennassa huomioon.
Kaivosteollisuus ehdottaa samalla, että veron tuotto jaettaisiin kuntien ja valtion kesken seuraavasti;
- Sijaintikunta saa kokonaan rojaltin osuuden
- Valtio saa voittoveron osuuden
Tässä jakotavassa kunnalle tulee vakaasti ennustettava osa ja valtiolle taas talouden suhdanteiden mukaan vaihtuva osa hyvän verojärjestelmän ominaisuuksien mukaisesti.
Vaihtoehtoisen veromallin tavoitteena on varmistaa, että yhteiskunta saa kohtuullisen ja oikeudenmukaisen korvauksen uusiutumattomien luonnonvarojen käytöstä, mutta verorasitus ei muodostu kohtuuttomaksi eikä liikaa vääristä investointeja ja toiminnan jatkamista koskevia päätöksiä. Hybridimalli huomioi yritysten maksukyvyn ja kannattavuuden sekä vähentää verotuksen vääristäviä vaikutuksia. Voittoveron osuuden ollessa noin neljänneksen tai kolmanneksen kokonaisverokertymästä, negatiiviset dynaamiset vaikutukset yritysten tuotantopäätöksiin ja investointeihin jäisivät merkittävästi puhdasta rojaltiveroa pienemmiksi. Suurimpien kaivosten koelaskelmien ja aikaisemmin tekemämme kyselytutkimuksen aineistojen perusteella tämä veromalli tuottaisi julkiselle taloudelle 59 miljoonan euron kokonaisverokertymän ja 28 miljoonan euron lisäverokertymän. Kun vaikutusarvioinnissa otetaan huomioon vaikutukset yhteisöveron tuottoon, on nettomääräinen kokonaiskertymä noin 48 miljoonaa euroa ja lisäverotuotto julkiseen talouteen noin 23 miljoonaa euroa. Erona hallituksen esitykseen on, että dynaamisten vaikutusten huomioimisen jälkeen tämä vaihtoehtoinen veromalli tuottaa pidemmällä tähtäimellä kokonaisvaikutuksiltaan myös julkista taloutta enemmän vahvistavan veron kuin hallituksen esitys.
Lisätietoja:
