Maanomistajankorvaukset malminetsinnässä

Tällä sivulla käsitellään kaivoslain mukaiseen malminetsintälupaan perustuvia maanomistajakorvauksia.

Suomessa malminetsintää voidaan harjoittaa Tukesin myöntämän malminetsintäluvan perusteella tai tietyissä tilanteissa maanomistajan suostumuksella. Jos malminetsintä perustuu maanomistajan suostumukseen, myös korvauksista sovitaan lähtökohtaisesti osapuolten kesken.

Malminetsinnän tarkoituksena on selvittää, sijaitseeko alueella kaivosmineraaleja sisältävä esiintymä ja onko esiintymän hyödyntämiselle edellytyksiä tulevaisuudessa. Tätä varten alueella voidaan tehdä erilaisia geologisia tutkimuksia, mittauksia ja näytteenottoa.

Malminetsintäalueen maanomistajalle maksetaan kaivoslakiin perustuvia korvauksia. Nämä korvaukset jakautuvat kahteen pääryhmään:

1. vuosittaiseen malminetsintäkorvaukseen; sekä
2. malminetsinnästä aiheutuvien vahinkojen ja haittojen korvauksiin.

Malminetsintäkorvaus maksetaan vuosittain

Malminetsintäluvan haltijan on maksettava malminetsintäalueeseen kuuluvien kiinteistöjen omistajille vuosittaista malminetsintäkorvausta.

Korvaus on kiinteistökohtainen, ja sen määrä riippuu siitä, kuinka suuri osa kiinteistöstä kuuluu malminetsintäalueeseen sekä kuinka kauan malminetsintälupa on ollut voimassa.

Malminetsintäkorvauksen määrä

Kaivoslaissa säädetään myös eräistä erityistilanteista, joissa malminetsintäkorvaus on edellä mainittuja korvaustasoja korkeampi. Jos malminetsintälupa myönnetään entiselle kaivosalueelle lain erityissäännöksen perusteella, vuotuinen korvaus on heti ensimmäisestä vuodesta lähtien 50 euroa hehtaarilta. Jos alueella on lisäksi aiemmin lykätty kaivosoikeuden raukeamista, vuotuinen korvaus on heti ensimmäisestä vuodesta lähtien 100 euroa hehtaarilta.

Miten malminetsintäkorvaus lasketaan käytännössä?

Vuotuinen malminetsintäkorvaus lasketaan siitä pinta-alasta, joka kuuluu malminetsintäalueeseen. Korvausta ei makseta kiinteistön koko pinta-alan perusteella.

Vahingot ja haitat korvataan erikseen

Malminetsintäkorvaus ei ole ainoa korvaus, johon maanomistaja voi olla oikeutettu. Kaivoslain mukaan malminetsintäluvan haltijan on korvattava malminetsintäalueella harjoitetusta toiminnasta aiheutuneet vahingot ja haitat.

Monet korvauskysymykset ratkaistaan käytännössä sopimalla maanomistajan ja malminetsintäluvan haltijan välillä. Kaivoslain mukaan korvauksesta ja sen määrästä sovitaan kirjallisesti. Jos sopimukseen ei päästä, korvausasia voidaan ratkaista kaivostoimituksessa.

Esimerkkejä vahingoista ja haitoista

Malminetsintä toteutetaan yleensä siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän vaikutuksia kiinteistölle. Jos toiminnasta kuitenkin aiheutuu vahinkoa tai haittaa, ne korvataan erikseen ja täysimääräisesti.

Malminetsinnästä aiheutuvat vahingot ja haitat ovat tyypillisesti tutkimustoimintaan liittyviä paikallisia vaikutuksia, kuten:

• puustolle tai maastolle aiheutuneita vähäisiä vaurioita;
• tutkimustoiminnasta aiheutuvia, kiinteistön käyttöä haittaavia jälkiä; tai
• kulkuyhteyksille aiheutuneita korjaustarpeita.

Malminetsintä ei vielä tarkoita kaivosta

On tärkeää huomata, että malminetsintä ja kaivostoiminta ovat eri asioita. Malminetsintäluvan tarkoituksena on mahdollistaa esiintymän tutkiminen ja arviointi. Malminetsintälupa ei oikeuta mineraalien hyödyntämiseen eikä kaivoksen perustamiseen. Kaivostoiminta edellyttää myöhemmin erillisiä lupia ja menettelyjä.

Jos alueelle myöhemmin perustetaan kaivos, maanomistajalle voi syntyä oikeus myös muihin kaivoslain mukaisiin korvauksiin. Löydät tietoa kaivostoiminnan maanomistajakorvauksista täältä.

Lisätietoa lainsäädännöstä

• Kaivoslaki (621/2011)
  • Erityisesti 99 § (malminetsintäkorvaus), 103 § (vahinkojen ja haittojen korvaaminen) ja 104 § (korvausasian käsittely kaivostoimituksessa).