Suuren arvoketjun alku

Suuren arvoketjun alku

Kaivos tuottaa laajat hyvinvointivaikutukset alueellaan
Kaivokset tuovat hyvinvointia erityisesti alueilla, joilla ei ole paljoa teollisia työpaikkoja. Kaivoksista lähtevät arvoketjut ovat kuitenkin globaaleja. Metallinvalmistajat, kone-ja laitetoimittajat ja tutkimusorganisaatiot tuovat hyvinvointia kansainvälisiltä markkinoilta.

Kaivosteollisuus teki vuonna 2018 liikevaihtoa noin kaksi miljardia euroa ja työllisti hieman yli 5 100 henkeä. Työpaikoista vajaat 2 800 oli kaivosyhtiöiden omia ja loput alihankkijoiden palveluksessa.

Kaivokset tuovat hyvinvointia erityisesti alueille, joilla muita työpaikkoja on niukasti. Samoin niiden ympärille on syntynyt kansainvälisestikin merkittäviä kone- ja laitevalmistajia sekä metallinjalostusyrityksiä.

Hyvinvointia suurten kaupunkien ulkopuolelle

Suomen suurimmat kaivoskeskittymät ovat Kainuussa ja Lapissa. Ala tasapainottaa terveellä tavalla kaupungistumiskehitystä, joka keskittää työtä ja hyvinvointia suurimpiin kaupunkeihin. Myös tulevaisuuden näkymät ovat lupaavat, sillä sekä Kainuussa että Lapin kaivoksilla on käynnissä suuria investointeja ja kaivokset tarvitsevat uutta työvoimaa.

Esimerkiksi Kittilä ja Kainuu voivat taloudellisesti hyvin kaivosten ja matkailualan vauhdittamina. Kainuu on jopa käynnistänyt erityistoimia välttääkseen työvoimapulan.

Globaalisti vahva arvoketju

Kaivostoiminnan myötä Suomeen on syntynyt kansainvälisesti menestyviä yrityksiä sekä huomattavaa tutkimusosaamista. Esimerkiksi teräsyhtiö Outokumpu Oy:n historia alkaa jo vuodesta 1910, jolloin Kuusjärven kunnasta löytyi huomattava kupariesiintymä.

Outokummusta puolestaan irtaantui taannoin teknologiayhtiö Outotec, joka on yhdistymässä vuoden 2020 aikana alan toisen teknologiayhtiön, Metso Mineralsin kanssa.

Muita kansainvälisesti tunnettuja kaivosteknologian valmistajia ovat muun muassa Normet, Robit ja Geomachine.

Monipuolista alan tutkimusta puolestaan löytyy ainakin kuudesta yliopistosta, sekä GTK:lta, VTT:ltä ja Suomen ympäristökeskuksesta Sykestä.

Tärkeä toimija verkostossa on Mining Finland, joka edistää kaivosalan osaamisen vientiä, tekee Suomea tunnetuksi alan investointikohteena ja fasilitoi alan toimijoiden tutkimusyhteistyötä.

Akkuvalmistuksesta uusi klusteri

Sähköautojen yleistyminen on avannut tilaisuuden rakentaa uutta akkuklusteria Suomeen. Maassamme on monipuoliset mineraalivarat akkujen valmistukseen.

Terrafame Oy rakentaa Sotkamoon yhtä maailman suurimmista akkukemikaalitehtaista. Yhtiö nousee jalostusketjussa kaivosyhtiöstä osittain kemianteollisuuden yritykseksi. Terrafame on arvioinut akkukemikaalitehtaan työllistävän suoraan noin 150 henkeä.

Keski-Pohjanmaalla toimiva Keliber Oy puolestaan suunnittelee litiumkemikaalien tuotannon käynnistämistä vuoden 2020 aikana. Saksalainen BASF taas aikoo käynnistää akkukemikaalitehtaan Harjavallassa vuonna 2022.

Akkuklusterin potentiaali on suuri, sillä Euroopan komissio on arvioinut akkuklusterin markkinoiden nousevan muutamassa vuodessa jopa 250 miljardiin euroon.

 

Lisätietoa: Final Report - Batteries from Finland

 

Lue lisää

Mineraaliklusterin mittavat kerrannaisvaikutukset

Valtioneuvoston teettämä selvitys mineraaliklusterin vaikutuksista antaa viitteitä siitä, kuinka paljon toimiala tuottaa taloudellisia kerrannaisvaikutuksia. Selvityksessä tarkastellaan koko mineraaliklusteria, johon lasketaan kaivosteollisuuden lisäksi esimerkiksi metallinvalmistus. Selvitys perustuu vuoden 2015 lukuihin.

Mineraaliklusteri itsessään tuotti noin 12,2 miljardin euron liikevaihdon. Kun mukaan laskettiin tuotannon ja kulutuksen kerrannaisvaikutukset, nousee kokonaistuotos 22,1 miljardiin euroon.

Tuotannon kerrannaisvaikutukset sisältävät muun muassa tukkukaupan, metallin käsittelyn ja sähkön tuotannon. Kulutuksen kerrannaisvaikutukset taas sisältävät esimerkiksi asuntojen hallinnan sekä vähittäis- ja autokaupan.