Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen osana kestävyyttä Kittilän kultakaivoksella

Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen osana kestävyyttä Kittilän kultakaivoksella

Matias Tuomela/Hatfuls Creative
Agnico Eaglen kestävän kehityksen periaatteita ovat terveellinen ja turvallinen työympäristö, työntekijöiden ja sidosryhmien kunnioittaminen sekä ympäristönsuojelu.

Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset pyritään minimoimaan kaikessa toiminnassa ja ympäristönsuojelulliset toimenpiteet suunnitellaan huolellisesti pitkälle aikavälille. Kittilän kaivos vaalii luonnon monimuotoisuutta myös omaehtoisesti.
 

Vesien käsittelyä suunnitelmallisesti

Agnico Eagle Finland on vuosien varrella panostanut pitkäjänteisesti vesienhallintaan. Tavoitteena ei ole pelkästään ympäristölupavaatimusten täyttäminen, vaan myös ennakoiva toiminta eliölajiston elinolosuhteiden säilyttämiseksi.

Vuoden 2016 lopulla kaivos otti käyttöön vesienkäsittelylaitoksen, jonka myötä sulfaattipäästöt ovat pienentyneet merkittävästi, noin 80 prosenttia aiemmasta. Kaivos rakentaa parhaillaan myös toista vesienkäsittelylaitosta, jonka valmistuttua kaivoksen vesien typpikuorma alenee huomattavasti.
 

Kalanistutukset yhdessä lähikyläläisten kanssa

Kuva: Aleksi Tuomela
Kuva: Aleksi Tuomela

Kittilän kaivos on vuodesta 2007 lähtien tehnyt sekä vapaaehtoisia että ympäristöluvan edellyttämiä kalanistutuksia naapurikylien asukkaiden kanssa lähijokien kalakantojen ylläpitämiseksi. Paikallisten asukkaiden asiantuntemus on ollut suureksi avuksi myös istutuspaikkoja suunniteltaessa. Vuoden 2021 kalanistutussuunnitelman mukaan Seurujokeen ja Loukiseen istutetaan yhteensä 12 000 kalanpoikasta.

Kalataloustarkkailua tehdään säännöllisesti muun muassa sähkökoekalastuksilla, käyttökelpoisuustutkimuksilla ja kalalaskurilla. Uutena menetelmänä otettiin tänä vuonna käyttöön kalojen telemetriaseuranta. Tarkkailutulosten perusteella Kittilän kaivoksen toiminnalla ei ole ollut vaikutusta Seurujoen kalastoon.
 

Suojelualue lapinleinikille

Vesistö- ja kalataloustoimien lisäksi Kittilän kaivos on panostanut alueellaan kasvavan lapinleinikin suojeluun. Vuonna 2018 kaivos perusti lapinleinikille suojelualueen, jonne kasvia siirtoistutettiin rakennettavan rikastushiekka-alueen vaikutusalueelta. Lapissa yleisesti esiintyvä lapinleinikki on yksi EU:n direktiivilajeista ja muualla Suomessa ja Euroopassa harvinainen ja uhanalainen.

Siirtoistutuksen onnistumista seurataan vuosittain tehtävillä tarkastuskäynneillä. Niiden perusteella siirtoistutus on onnistunut hyvin ja kesällä 2021 havaittiin, että lapinleinikin versojen määrä uudella kasvupaikalla on yhtä hyvä tai jopa runsaampi kuin lähtötilanteessa.
 

Taimenen paluu Parvajokeen

Kittilän kaivos on rahoittanut Kittilässä sijaitsevan Parvajoen kunnostusta. Talkoolaisten ideoiman ja toteuttaman hankkeen tavoitteena on vuosien varrella ruoppauksista kärsineen Parvajoen kunnostaminen taimenelle otollisemmaksi elinympäristöksi.

Kunnostusprojektissa jokeen rakennetaan kaloille luonnollisia, suojaisia kutupaikkoja puusta, sorasta ja kivistä. Kunnostustöitä on toteutettu keväästä 2019 lähtien, ja talkoolaisten joukossa on ollut myös useita kaivoksen työntekijöitä. Kunnostustoimet ovat tuottaneet tulosta, sillä talkoolaisten havaintojen perusteella taimenen kutu todennäköisesti onnistui jo syksyllä 2020.

Kansikuva: Matias Tuomela

Kittilän kaivos lyhyesti
  • Euroopan suurin kultakaivos
  • Tuotanto vuonna 2020: 208 125 unssia (noin 6 500 kg) kultaa
  • Noin 1 100 työntekijää (noin 500 omaa ja noin 600 urakoitsijoiden työntekijää)
  • Yhtiön omista työntekijöistä yli 50 prosenttia Kittilästä ja yli 90 prosenttia Lapista  
  • Hankintojen kotimaisuusaste noin 90 prosenttia  
  • Merkittävä vaikutus kunta- ja aluetalouteen