Kaivannaisjätteitä säädellään monella lailla

Kaivoslakia moititaan aina silloin tällöin siitä, että laki ei ota tarkkaa kantaa johonkin tiettyyn yksityiskohtaan. Tämä näkyy muun muassa kaivannaisjätteitä koskevassa keskustelussa.

Kaivoslaki ei kuitenkaan ole ainoa toimintaa ohjaava laki. Kaivosten ympäristötoimia säätelee iso joukko lakeja, jotka määrittävät tarkasti asioita, joihin kaivoslaki ei ota kantaa.

Jos siis kaivoslaki ei nimenomaisesti velvoita kaivosyhtiötä huomioimaan jotain tiettyä ympäristöasiaa, ei se tarkoita, että yhtiön ei pitäisi välittää asiasta ollenkaan. Sama koskee montaa muutakin toimialaa.

Jätteet herättävät ymmärrettävää huolta

Kaivannaisjätteet aiheuttavat huolta useasta eri näkökulmasta. Jätteen määrä, laatu, jätealueiden rakenteet ja lainsäädäntö keskusteluttavat usein.

Vanhat kaivannaisjätealueet ovat oma lukunsa, jotka ovat aikansa kuvia. Suomessa käytöstä poistetut kaivannaisjätealueet on selvitetty ja luokiteltu niin kutsutuissa Kajak-hankkeissa.

Nykypäivänä kaivannaisjätteitä, niin kuin koko kaivostoimintaa, säätelevät useat eri lait ja asetukset, joita ei ole ollut vanhojen kaivosten aikaan.

Kaivannaisjätteen sääntely lähtee EU:n kaivannaisjätedirektiivistä, jossa määritellään toimenpiteet, menettelyt ja ohjeet kaivannaisjätteen käsittelylle. Suomessa direktiivi on saatettu voimaan kansalliseen lainsäädäntöön useilla eri säädöksillä, erityisesti ympäristönsuojelulakiin ja maa-aineslakiin.

Muita keskeisiä lakeja ovat jätelaki ja pelastuslaki, sekä valtioneuvoston asetukset ympäristönsuojelusta, jätteistä, kaivannaisjätteistä sekä maa-ainesten ottamisesta. Kaivannaisjätealueen rakentamista ja tarkkailua säädellä edellä mainittujen lakien ja asetusten lisäksi patoturvallisuuslailla.  

Jätealuekin pitää suunnitella

Kaivannaisjäte luokitellaan joko pysyväksi, tavanomaiseksi tai vaaralliseksi jätteeksi. Luokittelu tehdään jätelain ja -asetuksen, sekä kaivannaisjäteasetuksen perusteella.

Kaivannaisjätteet läjitetään niille suunnitelluille läjitysalueille. Läjitysalueen rakentamista ja sen laatua tarkkailee riippumattoman laadunvalvoja, joka on valvontaviranomaisen hyväksymä.

Alue luokitellaan kaivannaisjäteasetuksen mukaan joko suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavaksi tai muuksi jätealueeksi.

Kaikille kaivannaisjätealueille tehdään jätehuoltosuunnitelma, jossa tulee muun muassa kuvata jätteen määrä ja laatu, jätteen hyötykäyttö ja loppukäsittely sekä kaivannaisjätteen ja jätealueen aiheuttamat ympäristövaikutukset. Jätehuoltosuunnitelman sisältövaatimukset on kuvattu kaivannaisjäteasetuksessa. 

Kaivannaisjätekysymyksiä on pohdittu aiemminkin useissa eri kirjoituksissa, kuten täällä.