Usein kysytyt kysymykset

Usein kysytyt kysymykset

Luonto valtaa entisen kunnostetun kaivosalueen
Mihin tarvitaan kaivoksia?

Kaivokset tuottavat mineraalisia raaka-aineita yhteiskunnan tarpeisiin. Ilman niitä ei olisi metalleja eikä teollisuudessa ja rakentamisessa tarvittavia mineraaleja. Toistaiseksi ei ole keksitty muuta tapaa saada mineraalisia raaka-aineita yhteiskunnan käyttöön. Kierrätys ja kaatopaikkojen louhinta tai kiertotalous eivät ole riittäviä tyydyttämään maailman raaka-aineiden tarvetta. Suomi ja EU ovat pitkälti riippuvaisiamuualta tuoduista mineraaleista.

Mitä eroa on malminetsinnällä ja kaivostoiminnalla? Johtajaako malminetsintä aina kaivoksen perustamiseen?

Malminetsintä ja kaivostoiminta rinnastetaan usein virheellisesti toisiinsa. Kaivostoimintaa ei voi syntyä ilman malminetsintää, mutta malminetsintä johtaa vain todella harvoin kaivoksen perustamiseen. Malminetsintä edeltää mahdollisen kaivoksen perustamista. Sananmukaisesti malminetsinnässä haetaan ja tutkitaan mahdollisia malmipotentiaalisia alueita, jotka saattaisivat olla pitoisuuksiltaan ja kooltaan kannattavia hyödyntää. Keskimäärin kuitenkin vain yksi tuhannesta malminetsintäprojektista johtaa kaivoksen perustamiseen.

Miksi malminetsintää saa tehdä suojelualueilla?

Malminetsintä on tutkimustoimintaa, jolla kerätään perustietoa kallioperästä. Tutkimustoimenpiteet etenkin tutkimusten varhaisessa vaiheessa ovat varsin kevyitä, eikä niistä aiheudu jälkiä tai vaurioita maastoon. Malminetsintäluvassa määritellään, mitä toimenpiteitä luvan nojalla sallitaan. Suojelualueen erityispiirteet otetaan huomioon asettamalla rajoitteita sallituille tutkimustoimenpiteille, tai esimerkiksi ajankohdalle, jolloin tutkimustoimien tekeminen alueella on sallittu. Luvassa voidaan myös määrätä muita erityisedellytyksiä. Se, että jollakin alueella sallitaan tutkimustoimia, ei tarkoita sitä, että alueelle saa myös hyödyntämisluvan. Hyödyntämisluvan käsittely on erillinen, itsenäinen prosessinsa.

Miksei kunnilla ole veto-oikeutta paikallisista malminetsintä- ja kaivosluvista päätettäessä?

Kaivoslain kokonaisuudistuksen yhteydessä asianosaisten vaikuttamismahdollisuuksia lisättiin. Kunta on toki jo aiemminkin ollut lausunnon antaja ja sitä kautta keskeisessä roolissa luvasta päätettäessä. Malminetsintä ei rajoita tutkimusalueen muuta maankäyttöä, joten tästä ei katsota olevan kunnan kannalta haittaa, jota tulisi voida veto-oikeuden kaltaisella voimallisella oikeudella ohjata.

Kaivostoiminta sen sijaan on maisemaa ja maankäyttöä selkeästi muuttavaa toimintaa, ja tästä syystä kaivoslupaa haettaessa tulee osoittaa, että maankäyttö on selvitetty kunnan kanssa joko kaavoituksen kautta tai muutoin. Kaivos vaatii aina kaavaratkaisuja, ja kun kunnalla on kaavoitusmonopoli, niin tätä kautta kunnalla on myös ratkaiseva vaikutus siihen, toteutuuko kaivoshanke.

 

Tarvitaanko kaivoksia, kun raaka-aineiden kierrätystä voidaan tehostaa ja parantaa?

Erityisesti metalleja on kierrätetty jo perinteisesti varsin tehokkaasti, mutta vaikkapa kupariputkien kiertoaika on varsin pitkä. Putket voivat olla käytössä 50 vuotta ennen kuin ne uusitaan, ja käytetty tuote tulee kiertoon. Kun muistetaan, että maailman väkiluku kasvaa, ja ihmisten elintaso nousee, kasvaa myös raaka-aineiden kysyntä, joten kierrätysmäärä ei riitä kattamaan tarvetta. Teknisten innovaatioiden avulla on kehitetty uusia tuotteita, kuten vaikkapa aurinkopaneelit tai akut, joiden raaka-aineille ei ole aiemmin ollut kysyntää, eli näille raaka-aineille ei välttämättä ole edes kehitetty kierrätysmenetelmiä. Myöskään näiden osalta ei kierrätettävät määrät riitä tyydyttämään tarvetta.

Voiko kaivostoiminta olla kestävää? Mitä on kestävä kaivostoiminta?

Kaivosmineraaleja louhitaan, koska yhteiskunnassa on niille kysyntää ja tarvetta. Raaka-aineiden keskeisestä merkityksestä ihmiskunnalle kertoo se, että niiden käsittelykyvyn kautta ihminen on kehittynyt harppauksin, joita kuvataan näiden raaka-aineiden nimillä: kivikausi, rautakausi, pronssikausi. Kuluttajat ratkaisevat omilla kulutustottumuksillaan ja kulutuskäyttäytymisellään, kuinka paljon raaka-aineita kulutetaan. Nyky-yhteiskunta ei ole mahdollinen ilman kaivostoimintaa, sillä kaikki raaka-aineet, joita ei voida kasvattaa, louhitaan maasta. Ja raaka-aineiden kasvattamiseenkin tarvitaan louhituista raaka-aineista valmistettuja työkaluja.

Kaivostoiminta muuttaa aina ympäristöään. Vaikka toiminta on tilapäistä, olkoonkin että kesto voi olla muutamista vuosista vuosisatoihin, ei aluetta toiminnan päätyttyä voida saattaa täysin alkuperäiseen asuun.

Mikäli kaivosalueen käyttö toiminnan päätyttyä on hyvin suunniteltua, voidaan alueelle kaivoksen sulkemisen ja jälkihoidon avulla luoda ympäristö, joka palvelee ympäröivän yhteisön virkistystarpeita, tai kaivoksen rakenteita voidaan hyödyntää sinällään muuhun toimintaan, kuten konserttipaikkana, turistikohteena tai muun teollisen toiminnan tarpeisiin. Hyvällä suunnittelulla alueesta voi tulla luonnoltaan monimuotoisempi kuin mitä alue on alun perin ollut, ja se voi tarjota elinolosuhteet lajeille, joiden luontaiset elinalueet ovat katoamassa tai kadonneet.

Kaivoksen toiminnan aikainen valvonta ja parhaiden käytäntöjen jatkuva huomioiminen minimoivat kaivoksen toiminnan vaikutuksia. Nykyteknologialla jatkuva mittaus ja monitorointi, alueen ja toimintojen tarkkailu, tietojen keräys sekä häiriöiden nopea havaitseminen ovat tätä päivää.

 

Miksi Suomi sallii ulkomaalaisten hyödyntää meidän uusiutumattomat luonnonvarat? Miksi ei edellytetä, että malmia voisi hyödyntää vain suomalainen yhtiö?

Suomen liityttyä Euroopan Unioniin 1995 sallittiin kiinteistöjen omistaminen sekä muun muassa kaivostoiminta myös muille kuin pelkästään suomalaisille toimijoille. Toisaalta jo ennen mainittua ajankohtaa suomalaisilla yhtiöillä oli mahdollisuus toimia maamme rajojen ulkopuolella. Kaikkia toimijoita koskee sama Suomessa voimassa oleva lainsäädäntö.

Kaivoslain mukaista lupaa saa siis hakea täysi-ikäinen henkilö, jolla on asuinpaikka Euroopan talousalueella, suomalainen yhteisö tai säätiö sekä Suomessa sivuliikkeen rekisteröinyt ulkomainen yhteisö tai säätiö, jolla on kotipaikka tai päätoimipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä sitä, että esimerkiksi kanadalainen tai australialainen emoyhtiö perustaa tytäryhtiön Suomeen tai muualle EU-alueelle.

Hakevatko ulkomaiset kaivosyhtiöt Suomesta pikavoittoja?

Kaivosyhtiöt tuottavat raaka-aineita yhteiskunnan tarpeisiin. Raaka-aineiden tarve ja kysyntä ovat kasvaneet viime vuosina Kiinan kasvun vuoksi. Vastatakseen kasvaneeseen kysyntään, on kaivostoiminta vilkastunut kaikkialla maailmassa.

Kaivostoiminta on pitkäjänteistä ja valtavia investointeja vaativaa liiketaloudellista toimintaa. Keskimäärin yksi tuhannesta malminetsintäoperaatiosta johtaa kaivoksen perustamiseen. Malminetsintä on riskibisnestä, joka itsessään ei tuota voittoa, vaan pelkästään tappiota. Jos jotain löytyy, malminetsintäyritys voi myydä esiintymän toiselle tai kehittää esiintymää itse.

Malminetsinnästä kaivoksen perustamiseen saattaa vierähtää parikymmentäkin vuotta ja miljardeja euroja investointeihin. Pitääkseen toimintansa kannattavana, on johdonmukaista, että kaivostoiminta myös tuottaa voittoa yritykselle ja sijoittajilleen. Mutta kuten edellä nähdään, kaivostoiminta ei takaa "pikavoittoja".

 

Eikö maanomistajalla ole mitään oikeuksia, jos hänen maillaan on malmeja?

Maanomistajalla on puhevalta aluettaan koskevissa kysymyksissä, ja hän voi vaatia lisäselvityksiä ja lausua mielipiteensä. Maanomistajalla ei kuitenkaan ole ehdotonta veto-oikeutta kaivoshanketta vastaan, ellei hänen alueellaan samalla harjoiteta elinkeinotoimintaa. Lisäksi maanomistajalla on oikeus korvauksiin vahingoista ja haitasta sekä oikeus kaivoslain vuosimaksuihin.

Eivätkö kaivokset maksa mitään malmista, jonka louhivat?

Poiketen muista maista, Suomessa maksetaan jo malminetsinnästä. Maksu suoritetaan maanomistajalle, joka on useissa tapauksissa valtio. Tuotannossa oleva kaivos maksaa rojaltia maanomistajille, ellei kaivosyhtiö ole ostanut maata itselleen. Useissa tapauksissa Metsähallitus onkin myynyt kaivoksen tarvitseman maa-alueen yhtiölle, ja korvauksessa on huomioitu kaivoslain rojalti.

Mitä tarkoittaa valtausperiaate, ja miksi se on suomalaisen kaivoslain perusperiaate?

Valtausperiaate tarkoittaa sitä, että se, joka esiintymän paikallistaa, saa etuoikeuden hakea lupaa esiintymän hyödyntämiseen – se ei tarkoita, että hyödyntämisluvan automaattisesti saa, mutta sitä saa ensimmäisenä hakea. Valtausjärjestelmään liittyy kiinteänä osana kiinteistön omistajalle maksettava korvaus.

Mitkä viranomaiset valvovat kaivostoimintaa?

Kaivostoimintaa valvoo useammassakin roolissa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, joka valvoo sekä kaivoslain noudattamista, kaivoksen teknisten ratkaisujen turvallisuutta että kemikaaliturvallisuutta. ELY-keskus valvoo ympäristöluvan ehtojen noudattamista. AVI valvoo työturvallisuutta. Paikallisten pelastusviranomaisten kanssa varmistetaan toimintasuunnitelmien toimivuus poikkeustilanteissa.