Kiertotalous on kaivoksille älykäs valinta

Kaivostoiminnassa syntyy tuotannon ohessa suuri määrä hyödyntämätöntä kiveä, joka voi olla raaka-aine toiselle toimijalle. Käyttämättä voi jäädä myös mineraaleja ja arvokasta energiaa.

Kun teknologia sekä ajattelutavat ovat kehittyneet ja kilpailu raaka-aineista koventunut, on syntynyt tarve hyödyntää mineraaleja, jotka ovat tähän mennessä jääneet jätteisiin.

Kiertotalousmallien kehittäminen on kaivosklusterissa alkutaipaleella, mutta kiihdytysvaiheessa. Esimerkiksi Geologian tutkimuskeskuksen koetehtaalla Outokummussa kehitetään menetelmiä arvomineraalien erottelemiseksi entistä paremmin malmista tai vaikkapa rikastushiekasta.

Uudenlaiset verkostot haussa

Uusien toimintamallien käyttöönotto vaatii kuitenkin pitkiä askeleita. Suomalaisvoimin tehty tutkimus Towards circular economy in mining tunnisti monia kaivosalan kiertotalouden kehitystarpeita.

Yksi keskeinen kaivosalan sivuvirtojen hyödyntämisen edellytys on uudenlaisten arvoketjujen kehittäminen. Niissä osapuolet toimivat tehokkaasti yhdessä. Tämä edellyttää, että verkostoon kuuluu myös osaavia pk-yrityksiä, joilla on taloudelliset perusteet kehittää uusia ratkaisuja.

Tornion ja Kemin alueella toimii onnistunut esimerkki verkostosta, joka on kehittänyt uutta liiketoimintaa kiertotalouden parhaiden käytäntöjen mukaisesti.

Verkostoon kuuluvat muun muassa Outokummun kromikaivos ja terästehdas, kaivosalan toimija Tapojärvi sekä Kemin teknologiakylä Digipolis.

Yhteistyö on tuottanut muun muassa kaivosteollisuuden sivukivikasojen ekologisen päällysrakenteen. Kyseessä on kuonapohjainen geopolymeeri, jolla voidaan peittää kaivosten sulfidiset sivukivikasat. Tuotteella on mahdollisuus korvata HDPE-muovikalvot.

Lisätietoa:
Päivi H-M. Kinnunen, Anna H. Kaksonen, ”Towards circular economy in mining: Opportunities and bottlenecks for tailing valorization”, Journal of Cleaner Production 228 (2019).

Lue lisää

Kuonasta maanrakennusainetta

Kiertotalousajattelu kehittyy kovaa vauhtia Meri-Lapissa, missä kaivos- ja metallialan toimijat tekevät monipuolista yhteistyötä. Outokummun terästehtaan ja torniolaisen kaivosalan toimijan Tapojärven yhteistyö on tuottanut OKTO-eristeen, jolla Tornion kaupunki korvaa kadunrakennustöissä luonnonhiekan.

Outokumpu toimittaa ferrokromiuunista kuonan Tapojärven rikastamolle, joka sijaitsee tehtaan vieressä. Siellä kuonasta erotellaan hyödynnettävät metallit, jotka myydään.

Outokumpu itse valmistaa OKTO-eristeen, jota käytetään Torniossa katutöiden lisäksi muun muassa tenniskenttien ja jalkapallokenttien rakentamisessa.

OKTO on rakentajien mukaan luonnonhiekkaa parempi materiaali hyvän vedenläpäisykykynsä ja hiekkaa heikomman lämmönjohtavuuden ansiosta.

Innovaatiolla on myös merkittäviä ympäristöhyötyjä, sillä OKTO vähentää tarvetta käyttää luonnonhiekkaa, josta on yhä kovempi pula. Lisäksi kuljetusmatka Tornion kaupungin kupeessa sijaitsevalta tuotantolaitokselta on lyhyt.