Kansainväliset opiskelijatiimit veivät Tapojärven kiertotalouskisan kärkipaikat

”Oli hienoa tulla kuulluksi opiskelijana ja huomata, että omalla työllä voi oikeasti vaikuttaa ympäristön hyvinvointiin ja luoda jotain ihan uutta”, sanoo Tapojärvi Innovation Challenge-kisan voittajajoukkueeseen kuuluva belgialainen opiskelija Simon Coen.

Samat tavoitteet ovat myös innovaatiokisan kolmatta kertaa järjestäneellä kolarilaisella Tapojärvi Oy:llä, jonka kunnianhimoinen tavoite on olla maailman johtava teollisen kiertotalouden yritys vuonna 2035.

”Meillä on tällaisena hyvinvoivana valtiona suorastaan velvollisuus ottaa vahva rooli maailman kestävyydestä huolehtimisessa. Yhtiönä me näemme teollisen kiertotalouden avaavan meille paljon mahdollisuuksia”, sanoo Tapojärven vt. toimitusjohtaja Mari Pilventö.

Kaivosteollisuuden palvelusopimukset tuovat toki toistaiseksi valtaosan Tapojärven liikevaihdosta, mutta yhtiöllä on jo nyt kiertotalouden ratkaisuja viidelle eri teollisuuden alalle. Esimerkiksi Italiassa Tapojärvi on saanut ruostumattoman teräksen tuotannossa syntyvän kuonan hyödyntämiselle End of waste -statuksen. Sen ansiosta terästehtaan jätteestä tulee raaka-ainetta, ja tehtaan jätemäärät tulevat vähenemään merkittävästi.

Metsäteollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä Tapojärvi on selvittänyt muun muassa UPM-Kymmenen kanssa projektissa, jossa etsittiin mahdollisuuksia hyödyntää soodasakkaa sementtiä korvaavana raaka-aineena.

Lisää painoa kaupallistamiselle

Tapojärvi on järjestänyt innovaatiokilpailun kaksi kertaa aiemmin yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa. Tänä vuonna yhtiö halusi kilpailusta aiempaa kansainvälisemmän. Niinpä kumppaniksi valikoitui eurooppalainen innovaatioverkosto EIT Raw Materials.

Kilpailu kansainvälistyikin kertaheitolla, sillä mukaan tuli 29 joukkuetta 22 yliopistosta. Kaukaisin tiimi tuli Kanadasta, mutta valtaosa osallistujista oli eurooppalaisia.

Madridin teknisestä yliopistosta tulleen kisan voittaneen Team Reactin ideana on yhdistää metsäteollisuuden sivutuotteena syntyvää lentotuhkaa ja puuta, joista valmistetaan aktiivihiiltä ilman ja veden puhdistukseen.

Kilpailun toiselle sijalle tuli kanadalainen Team Resicler, jonka kokonaisratkaisussa oli luoda rikastushiekasta uudenlaista täyteainemassaa, jota voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kaivoksen patorakenteissa. Lisäksi he olivat kehittäneet menetelmän, jolla rikastushiekasta voitaisiin ottaa talteen metalleja.

Tämän vuotisessa kisassa osallistujat olivat pohtineet aiempaa enemmän myös idean kaupallistamista.

”Emme itsekään osanneet aiemmin nostaa kaupallista puolta esille riittävästi. Nyt korostimme jo kilpailukutsussa enemmän markkina-analyysiä”, sanoo Pilventö.

Ideoita ja osaajia

Vaikka tiimit olivat tehneet innovatiivista ja analyyttistä työtä, järjestäjät eivät odota aivan valmiita tuotteita putkahtaneen esiin. Sekä Tapojärvi että useampikin loppukilpailuun päässyt joukkue ovat kiinnostuneita kehittämään ideoita eteenpäin yhteistyössä.

”Uudet ajatukset ovat tärkeitä, vaikka niistä ei heti tulisikaan tuotetta. Niistä voi kehittyä liiketoimintaa myöhemminkin. Meille tärkeää on löytää myös hyviä tyyppejä”, sanoo Pilventö.

Aiemmista kilpailuista yhtiön palkkalistoille on tullut pari ihmistä sekä muutama diplomityön tekijä. Samoin yhtiö on tutkinut aiempien kilpailujen aikana esiin noussutta ideaa happamien jätevesien neutraloinnista teräskuonan avulla.

Suomalaisia tiimejä ei tällä kertaa valikoitunut viiden loppukilpailuun päässeen joukkoon. Seuraavan innovaatiokilpailun Tapojärvi järjestää kahden vuoden kuluttua, jolloin yhtiö täyttää 70 vuotta.

Tapojärvi lyhyesti

• Liikevaihto (2022) 164 miljoonaa euroa
• 13 toimipistettä kolmessa maassa
• 800 työntekijää