Vastuullisuus on keskeinen toimintaperiaate Suomen kaivoksille

Ekologinen kompensaatio edistää luonnon hyvinvointia – mutta miten?

16.12.2020 klo 10.17

Ilmasto lämpenee, ja kaivosteollisuus pyrkii omalta osaltaan vastaamaan tähän globaaliin haasteeseen. Maailmanlaajuinen Pariisin ilmastosopimus ja viimeisimpänä isona ilmoituksena Kiinan tavoite päästä hiilineutraaliksi maaksi vuoteen 2060 mennessä osoittavat maailmanlaajuista tahtoa ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi. Vaikkakin Trumpin aikakausi toi siihen kuprun.

Ilmastonmuutoksen rinnalle globaaliksi huoleksi on noussut biodiversiteetin, eli luonnon monimuotoisuuden häviäminen. Ja aivan syystä, ilmastonmuutos ruokkii biodiversiteetin köyhtymistä ja toisinpäin. EU-tasolla on asetettu tavoitteita luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja asiaan on herätty myös kansallisella tasolla Suomessa. Huoli luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä näkyy ennen kaikkea lainsäädännön uudistuksissa.

Parhaillaan on käynnissä esimerkiksi luonnonsuojelulain uudistus, jossa yhtenä asiakokokonaisuutena tarkastellaan nk. ekologisen kompensaation sisällyttämistä lakiin. Yksinkertaistettuna ekologinen kompensaatio tarkoittaa sitä, että jos kaadat esimerkiksi kolme puuta jonkin hankkeen tieltä, istutat toisaalle vähintään kolme puuta. Todellisuus on tietenkin monimutkaisempi, varsinkin kun kyseessä on elinympäristöjen ja luontotyyppien kompensointi.

Ekologisesta kompensoinnista kuullaan puhuttavan myös vesistöjen osalta. Tällöin keskustelu liittyy esimerkiksi ravinnekuormituksen vähentämiseen toisaalla, mikäli toisaalle on suunnitteilla vesistön kuormitusta lisäävää toimintaa. Lisäksi useat yritykset ja valtiot, mukaan lukien Suomi, ovat ilmoittaneet tavoitteeksi hiilineutraaliuden saavuttamisen tiettyyn vuoteen mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, mutta myös kompensointia eri tavoilla, kuten ostamalla niin kutsuttuja hiilinieluja (esim. metsitetty alue).

Tarvitsemme tulevaisuudessa yhä enemmän kaivostoiminnan tuottamia raaka-aineita. Sen vuoksi on tärkeää, että kaivostoimintaa harjoitetaan maissa, missä luonto ja ihmiset otetaan huomioon parhaalla mahdollisella tavalla.

Myös useat toimialat ovat heränneet luonnon monimuotoisuuden suojeluun. Suomessa Kestävän kaivostoiminnan verkosto on luonut vastuullisuusjärjestelmän, jonka yhtenä työkaluna on luonnon monimuotoisuuden hallinta. Tämän työkalun avulla kaivosyhtiöt paitsi arvioivat omaa toimintaansa suhteessa luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen, myös kehittävät sitä. Kaivostoiminnan vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle ovat suurimmalta osin hyvin paikallisia ja ulottuvat rajatulle alueelle. Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, etteikö luonnon monimuotoisuutta suojella myös kaivosalueilla ja niiden läheisyydessä, tai tehdä tarvittaessa kompensointia. Nykyäänkin kaivostoiminnan loppuessa alue maisemoidaan ennalleen, alueella elävien uhattujen lajien olemassaolosta huolehditaan kaivostoiminnan aikana mm. rajaamalla niille suoja-alueita ja kaivosten ympäristöluparajoja noudatetaan sekä seurataan ympäristöpäästöjä ja -vaikutuksia, sekä raportoidaan niitä säännöllisesti.

Tarvitsemme tulevaisuudessa yhä enemmän kaivostoiminnan tuottamia raaka-aineita ilmastonmuutokset vastaisessa taistelussa. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että kaivostoimintaa harjoitetaan maissa, missä luonto ja ihmiset otetaan huomioon parhaalla mahdollisella tavalla. Kuten Suomessa, missä mm. luonnon monimuotoisuuden suojelu tulee jatkossa ottaa toiminnassa yhä laajemmin huomioon.

Hanna Lampinen
ympäristöasiantuntija
Kaivosteollisuus ry