Uutinen

Kaivostuotannon väheneminen on koko EU:n huoli

13.7.2020 klo 12.02

HS kirjoitti 6.7.2020 pääkirjoituksessaan kaivoslain uudistamisesta ja kaivostoiminnan vastuullisuudesta. Jokainen uusi kaivoshanke tai kaivoksen laajennus herättää ymmärrettävästi kansalaiskeskustelua. Samaan aikaan EU-tasolla keskustellaan suurista kaivoskysymyksistä, sillä pelkästään ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen tarvittavan vihreän teknologian tuotanto jopa kymmenkertaistaa monien metallien kysynnän. Metalleja voidaan kierrättää tehokkaasti, mutta globaalin kulutuksen kasvu edellyttää myös uusia mineraaleja.

Eettisellä kuluttajalla onkin haasteita. Toisaalta ahdistaa huoli kaivoksen mahdollisista ympäristövaikutuksista. Toisaalta eettinen kuluttaja tietää, että kaivosten ympäristöjärjestelmät ja työturvallisuus ovat valtaosassa maailmaa merkittävästi heikommat kuin Suomessa.

Pitäisikö jättää hankkimatta mökille aurinkopaneeli välttääkseen kaivostuotteiden käyttämistä? Vai tulisiko sulkea silmät monien maiden kaivosolosuhteilta? Vai voisiko sittenkin hyväksyä kaivostoiminnan Suomessa, missä toiminta on säädeltyä ja läpinäkyvää?

Olemme kuluttajina kiinnostuneita ruuan ja vaatteiden alkuperästä ja kestävästä tuotannosta. EU-tasolla keskustellaankin yhä enemmän yritysten yhteiskuntavastuun ulottamisesta kansainvälisiin tuotantoketjuihin. Alkuperäkeskustelu ulottuu kuitenkin harvoin kaivoksiin maan uumenissa.

Eettisen mineraalien tuotannon eräs ulottuvuus on alkuperän jäljitettävyys. Selvititkö, onko esimerkiksi uuden polkupyöräsi metallit tuotettu hyväksyttävissä olosuhteissa? Suomessa toimiva kaivosteollisuus uskoo jäljitettävyyden nousevan isoksi kilpailutekijäksi lähivuosina. Käynnistyvässä eettisyyskisassa olemme vahvoilla. Suomen kaivosteollisuus ja sitä valvovat viranomaiset ovat oppineet paljon. Epäonnistumiset ja julkinen keskustelu ovat opettaneet.

Halu toimia vastuullisesti sekä tarve vastata kestävän kehityksen vaatimuksiin näkyy siinä, että kaivoshankkeiden valmistelu vaatii Suomessa vuosien työn. Kaivoksen perustamisen on läpäistävä monta porttia: kaivoslupa, kunnan kaava, valtioneuvoston lunastuslupa sekä ympäristölupa.

Kaivoksen perustaminen on niin valtava prosessi, ettei tällä hetkellä maassamme ole rakenteilla yhtään uutta kaivosta. Kaivosten määrä vähenee. Kehitys on huolestuttava, sillä EU on riippuvainen globaaleista raaka-aineketjuista. Koronaepidemia osoitti myös, kuinka tärkeää on huolehtia huoltovarmuudesta maailmassa, jossa suuret maat käyttävät jopa häikäilemättömiä keinoja kriisin hetkellä.